Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän synaksis” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Joulujuhlan toisena päivänä, toisena joulupäivänä muistellaan ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjää, Neitsyt Mariaa, tätä juh...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Joulu|Joulujuhlan]] toisena päivänä, toisena joulupäivänä muistellaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[Jumalansynnyttäjä]]ä, [[Neitsyt Maria]]a, tätä juhlaa nimitetään myös '''Jumalansynnyttäjän [[Synaksis|synaksiksi]]'''. |
[[Joulu|Joulujuhlan]] toisena päivänä, toisena joulupäivänä muistellaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[Jumalansynnyttäjä]]ä, [[Neitsyt Maria]]a, tätä juhlaa nimitetään myös '''Jumalansynnyttäjän [[Synaksis|synaksiksi]]'''. |
||
Yhdistettyinä [[Joulu|Kristuksen syntymän]] hymneihin, joissa muistellaan Jumalansynnyttäjää, Kirkko tähdentää Marian olevan se ainoa, jonka kautta ''inkarnaatio'' – lihaksi tuleminen - oli mahdollista. Kristuksen ihmisyys – konkreettisesti ja historiallisesti – on ihmisyyttä, jonka Hän sai Marialta. Hänen ruumiinsa on ennen kaikkea Marian ruumista, Hänen elämänsä Marian elämää. Tämä juhla, joka on valmistettu Jumalansynnyttäjän kunniaksi, on luultavasti vanhin Marian juhlista kristillisessä [[traditio]]ssa, hänen Kirkon parissa alkaneen kunnioittamisensa alkuajoilta. |
Yhdistettyinä [[Joulu|Kristuksen syntymän]] hymneihin, joissa muistellaan Jumalansynnyttäjää, Kirkko tähdentää Marian olevan se ainoa, jonka kautta ''[[inkarnaatio]]'' – [[lihaksi tuleminen]] - oli mahdollista. Kristuksen ihmisyys – konkreettisesti ja historiallisesti – on ihmisyyttä, jonka Hän sai Marialta. Hänen ruumiinsa on ennen kaikkea Marian ruumista, Hänen elämänsä Marian elämää. Tämä juhla, joka on valmistettu Jumalansynnyttäjän kunniaksi, on luultavasti vanhin Marian juhlista kristillisessä [[traditio]]ssa, hänen Kirkon parissa alkaneen kunnioittamisensa alkuajoilta. |
||
Joulun jälkijuhla, kuusi päivää joulusta, tuo jouluajan lähelle joulukuun 31. päivää. Kaikkien noiden päivien palveluksissa Kirkko toistaa hymnejä ja veisuja ylistäen Kristuksen lihaksi tulemista, muistuttaen meitä, että pelastuksemme lähde ja kivijalka on ainoastaan löytää se Ainoa, joka Jumalana ennen aikojen alkua tuli tähän maailmaan ja joka meidän tähden ''”syntyi lapsena”''. |
Joulun jälkijuhla, kuusi päivää joulusta, tuo jouluajan lähelle joulukuun 31. päivää. Kaikkien noiden päivien palveluksissa Kirkko toistaa hymnejä ja veisuja ylistäen Kristuksen lihaksi tulemista, muistuttaen meitä, että pelastuksemme lähde ja kivijalka on ainoastaan löytää se Ainoa, joka Jumalana ennen aikojen alkua tuli tähän maailmaan ja joka meidän tähden ''”syntyi lapsena”''. |
||
Versio 5. helmikuuta 2009 kello 19.15
Joulujuhlan toisena päivänä, toisena joulupäivänä muistellaan ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjää, Neitsyt Mariaa, tätä juhlaa nimitetään myös Jumalansynnyttäjän synaksiksi.
Yhdistettyinä Kristuksen syntymän hymneihin, joissa muistellaan Jumalansynnyttäjää, Kirkko tähdentää Marian olevan se ainoa, jonka kautta inkarnaatio – lihaksi tuleminen - oli mahdollista. Kristuksen ihmisyys – konkreettisesti ja historiallisesti – on ihmisyyttä, jonka Hän sai Marialta. Hänen ruumiinsa on ennen kaikkea Marian ruumista, Hänen elämänsä Marian elämää. Tämä juhla, joka on valmistettu Jumalansynnyttäjän kunniaksi, on luultavasti vanhin Marian juhlista kristillisessä traditiossa, hänen Kirkon parissa alkaneen kunnioittamisensa alkuajoilta.
Joulun jälkijuhla, kuusi päivää joulusta, tuo jouluajan lähelle joulukuun 31. päivää. Kaikkien noiden päivien palveluksissa Kirkko toistaa hymnejä ja veisuja ylistäen Kristuksen lihaksi tulemista, muistuttaen meitä, että pelastuksemme lähde ja kivijalka on ainoastaan löytää se Ainoa, joka Jumalana ennen aikojen alkua tuli tähän maailmaan ja joka meidän tähden ”syntyi lapsena”.