Toiminnot

Ero sivun ”Johannes Siinailainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Rivi 17: Rivi 17:


== Muistopäivät ==
== Muistopäivät ==
Pyhälle Johannes Siinailaiselle onkin nimetty yksi Suuren paaston sunnuntaista. Neljäs paastosunnuntai on nimeltään Pyhittäjä [[Johannes Siinailaisen sunnuntai]].
Pyhälle Johannes Siinailaiselle onkin nimetty yksi Suuren paaston sunnuntaista. Neljäs paastosunnuntai on nimeltään Pyhittäjä [[Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntaina (opetuspuhe)|Johannes Siinailaisen sunnuntai]].


Roomalaiskatolisilla pyhän Johanneksen muistopäivä on maaliskuun 30. päivä, ortodokseilla tuon lisäksi Suuren paaston neljäs sunnuntai on nimetty [[pyhittäjä]] Johannes Siinailaisen sunnuntaiksi.
Roomalaiskatolisilla pyhän Johanneksen muistopäivä on maaliskuun 30. päivä, ortodokseilla tuon lisäksi Suuren paaston neljäs sunnuntai on nimetty [[pyhittäjä]] Johannes Siinailaisen sunnuntaiksi.

Versio 12. helmikuuta 2009 kello 01.46

(muistopäivä viidennen paastoviikon aloittava sunnuntai Suuren paaston aikana)

Pyhittäjä Johannes Siinailainen tunnetaan myös nimillä Johannes Klimakos, Portaiden Johannes ja hieman harhaanjohtavalla nimellä Johannes Skolastikos. Tuo jälkimmäinen nimi on käytössä myös pyhällä Johannes Skolastikolla, Konstantinopolin patriarkalla.

Elämänvaiheet

Johannes syntyi todennäköisesti vuonna 579. Jo varhain hän meni luostariin, noviisina hän oli jo 16 -vuotiaana. Elettyään ensin erakkona, Johannes vaikutti myöhemmin Pyhän Katariinan luostarissa Siinailla ja kuollessaan vuonna 649 hän oli tämän luostarin igumeni.

Pyhältä Johannes Siinailaiselta on jälkeen jäänyt merkittävää kirjallista tuotantoa. Näistä keskeisin on hänen pääteoksensa 'Hengelliset laintalut', joka tunnetaan paremmin nimellä ’Portaat’ tai 'Hyveiden portaat'. Tästä teoksesta johtuvat hänen kaksi muuta käytössä olevaa nimeään: Portaiden Johannes eli Johannes Klimakos.

Portaat

Portaat-teos jakaantuu 30 puheeseen ja teos kuvaa ihminen nousua kohti Jumalaa ikään kuin portaita pitkin. Näitä portaita teoksessa kuvataan kolmekymmentä, joilla halutaan korostaa Kristuksen ikää hänen aloittaessaan kasteen kautta julkisen toimintansa. Johanneksen opetuksessa korostetaan sitä, millainen on aito kristillinen elämäntapa ja mikä on kristillisen kilvoituksen perimmäinen päämäärä. Teos on laajalle levinnyt ja luettu kirja koko ortodoksisessa maailmassa. Erikoisesti teosta tulisi lukea pääsiäistä edeltävän Suuren paaston aikana.

Ensimmäisellä portaalla hengellisessä kehityksessään ihmisen tulisi hyljätä turhanpäiväinen elämänsä. Muita tärkeitä portaita kilvoituksen tiellä ovat kuuliaisuus, katumus, kuoleman muistaminen, iloa tuottava murhe, vihastumattomuus, sävyisyys, vaikeneminen, puhtaus, siveys, nöyryys, pyhä hiljaisuus ja rukous. Korkeimpana askelmana hyveiden harjoittamisessa on "hyveitten kolminaisuusliitto" eli usko, toivo ja rakkaus.

Ikoni

Teoksen pohjalta on tehty myös ikoni, paratiisin portaat, jossa ihmiset kiipeävät kohti portaiden yläpäässä olevaa Kristusta ja taivasta. Osa heistä putoaa matkalla, osa pääsee taivaaseen. Kiipeilijöitä auttavat ylöspäin enkelit, mutta myös demonit vaikuttavat heihin ampumalla nuolia ja vetämällä heitä pois portailta alas helvettiin.

Muistopäivät

Pyhälle Johannes Siinailaiselle onkin nimetty yksi Suuren paaston sunnuntaista. Neljäs paastosunnuntai on nimeltään Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai.

Roomalaiskatolisilla pyhän Johanneksen muistopäivä on maaliskuun 30. päivä, ortodokseilla tuon lisäksi Suuren paaston neljäs sunnuntai on nimetty pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntaiksi.

Hannu Pyykkönen

Johannes Siinailaisen ajatuksia (poimintoja netistä)

  • "Se joka on vapaa omistamisen himosta, on maailman herra... mitään omistamaansa hän ei pidä minkään arvoisena."
  • Tuomitsemisesta: "Muista tämä ja sinä et enää tuomitse: Juudas oli apostoli, ja ryöväri Jeesuksen oikealla puolella oli murhaaja. Mikä muutos pienessä hetkessä!"
  • "Katso Jumalaa oikein, niin pelastut”
  • "On mahdotonta, että lumesta tulisi tulta, mutta vielä mahdottomampaa on, että väärin uskovissa olisi nöyryyttä"
  • Jumalasta loitontuneesta ihmisestä: "Hän on kivettynyt, kova ja pimeä. Nähdessään alttaripöydän hän ei tunne mitään. Osallistuessaan pyhästä ehtoollisesta hän käyttäytyy kuin söisi pelkkää leipää. Kun hän näkee ihmisten katuvan, hän ivaa heitä"
  • "Tietoisesti harjoitettu hiljaisuus on rukouksen äiti, kutsu vankeudesta vapautumiseen...vartiomies vihollisia vastaan... sisäisen hiljaisuuden seuralainen, tiedon lisääminen, mietiskelyn luoja, näkymätön kehityskulku, kätketty hiljaisuus."
  • "Minä näen uskon säteenä, toivon valona ja rakkauden auringon kehränä ja kaikki yhtenä heijastuksena ja yhtenä kirkkautena. Usko voi kaiken tehdä ja saada aikaan, toivoa ympäröi Jumalan armo, joka estää sitä joutumasta häpeään, eikä rakkaus lankea eikä lakkaa juoksustaan, eikä se, jota rakkaus on haavoittanut, enää pääse rauhaan autuaasta kiihkostaan."
  • "Hengellisen puhtauden ja valon portaat ovat teologian alku."
  • "Katumus on toinen kaste... ja tämä toinen kaste on ensimmäistä suurempi."

Katso myös