Toiminnot

Theodora Aleksandrialainen

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 3. joulukuuta 2010 kello 15.03 – tehnyt Mikko (keskustelu | muokkaukset)

Pyhittäjä Theodora Aleksandrialainen (+490) ja hänen miehensä asuivat Aleksandriassa ja heidän kodissaan vallitsi rakkaus ja rauha. Rikas mies ihastui Theodoran kauneuteen ja koetti vietellä hänet, siinä kuitenkaan ensin onnistumatta. Lahjojen ja viekkauden avulla hän kuitenkin onnistui johdattamaan Theodoran aviorikoksen tielle. Langennut Theodora tuli nopeasti järkiinsä, ymmärsi asian vakavuuden ja katui syvästi tekoaan.

Munkki Theodore

Katuva Theodora päätti mennä luostariin puhdistamaan itsensä työllä ja rukouksella. Hän jätti kotinsa salaa, pukeutui miesten vaatteisiin ja meni miesten luostariin koska hän pelkäsi, että hänen puolisonsa saattaisi löytää hänet naisluostarista.

Luostarin johtaja testasi tulokasta eikä päästänyt häntä edes luostarin pihamaalle. Sinnikkäästi Theodora kuitenkin yöpyi luostarin portilla. Aamulla hän polvillaan rukoillen anoi pääsyä parannuksen tielle sekä lupaa saada palvella luostaria munkkina. Hän kertoi olevansa eunukki nimeltä Theodore Aleksandrialainen.

Tulokkaan vilpitön pyrkimys tunnistettiin ja niin Theodoresta tuli yksi veljestön jäsenistä. Jopa kokeneet munkit ovaikuttuivat hänen kokoöistä polvirukouksistaaan sekä hänen osoittamastaan nöyryydestä, kestävyydestä ja uhrautuvaisuudesta. Thedora palveli munkki Theodorena luostaria kahdeksan vuotta ja hänen ruumiistaan, joka kerran oli ollut aviorikoksen saastuttama, tuli Jumalan armon astia ja Pyhän Hengen vastaanottaja.

Isyys

Munkki Theodore lähetettiin matkalle luostarin asioissa ja igumeni kehoitti häntä tarvittaessa yöpymään Enatan luostarissa, näin hän tekikin. Luostarin vierasmajassa oli samaan aikaan vierailijana nuori nainen, Enatan luostarin igumenin tytär, joka oli tullut tervehtimään isäänsä. Neito koetti vietellä munkki Theodoren ymmärtämättä lainkaan, että hänen edessään ollut munkki olikin tosiasiassa nainen. Munkki torjui neidon ja pettyneenä torjuntaan tämä vietteli toisen, samaan aikaan vierasmajassa asiakkaana olleen miehen ja tuli tälle raskaaksi.

Rikkomuksen tultua ilmi häpeämättömän tytön isä ryhtyi kyselemään lapsen isää, tyttö nimesi munkki Theodoren. Väite kerrottiin viipymättä Theodoren luostarin johtajalle. Asiaa kysyttäessä munkki Theodore sanoi: "Jumala on minun todistajani, en ole tehnyt tätä." Tuntien Theodoren puhtauden ja hänen elämänsä pyhyyden luostarin johtaja ei uskonut syytettä.

Karkoitus luostarista

Enatan luostarin munkit toivat vastasyntyneen lapsen luostariin, jossa askeetti asui. He syyttivät luostarin asukkaita epäpuhtaasta elämästä. Tällä kertaa luostarin johtaja suuttui viattomaan munkki Theodoreen ja karkoitti epäsuosioon joutuneen Theodoren lapsen kanssa luostarista. Munkki ei kapinoinut tuomiota vastaan, vaan otti sen mahdollisuutena puhdistautua aiemmista synneistä.

Paluu luostariin

Munkki Theodore asettui lapsen kanssa asumaan luostarin läheisyyteen. Paimenet säälivät heitä ja antoivat vauvalle maitoa, pyhimys itse söi vain villivihanneksia. Epäonnensa kestäen munkki Theodore vietti seitsemän vuotta karkoituksessa. Lopulta, muiden munkkien pyynnöstä, luostarinjohtaja salli hänen palata luostariin lapsen kanssa, jossa hän sen jälkeen vietti eristäynyttä elämää lasta opettaen.

Luostarin igumeni sai ilmestyksen, jossa hän näki munkki Theodoren saaneen syntinsä anteeksi. Jumalan armo asettui munkki Theodoreen ja pian muutkin munkit alkoivat nähdä merkkejä pyhittäjän rukousten voimasta.

Viimeiset ajat

Ennen kuolemaansa munkki Theodore sulkeutui kasvattilapsen kanssa keljaansa ja neuvoi lasta rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Hän kehoitti lasta tottelemaan luostarinjohtajaa, säilyttämään rauhan, olemaan nöyrä sekä vailla pahaa tahtoa, eikä laiminlyömään yhteistä rukousta.

Tämän jälkeen munkki rukoili vielä viimeisen kerran ja pyysi Herralta anteeksi syntejään. Myös lapsi rukoili yhdessä hänen kanssaan. Pian rukouksen sanat hiipuivat Pyhittäjä Theodoran huulilta ja rauhallisesti hän lähti parempaan maailmaan.

Maineen puhdistus

Herra ilmoitti luostarin igumenille pyhittäjä Theodoran hengellisistä saavutuksista sekä hänen salaisuutensa. Kaiken häpeän poistamiseksi igumeni kertoi näkynsä muille ja todisteeksi tästä paljasti Theodoran helmat. Luostarin asukkaat sekä paikalla myös ollut Enatan luostarin igumeni kauhistuivat ja kyynelehtien, maahan heittäytyen, he anoivat pyhittäjä Theodoran anteeksiantoa tämän ruumiin äärellä.

Uutinen Theodoran kuolemasta kiiri myös hänen entisen miehensä korviin ja tämä saapui vaimonsa hautajaisiin. Miehestä tuli myös luostarikilvoittelija ja hän asui loppuelämänsä vaimonsa keljassa. Myös lapsi seurasi kasvatti-äitinsä jalanjälkiä, hänestä tuli samaisen luostarin igumeni.

Kanonisointi ja muistopäivä

Pyhittäjä Theodora Aleksandrialainen kanonisoitiin naisena. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Theodora Aleksandrialaista vuosittain 11. päivänä syyskuuta.

SM

Aiheesta muualla