Idiorytminen luostari
Ortodoksi.netista
Idiorytminen luostari on kinobioottisen vastakohta. Siitä käytetään myös englannikielessä muotoa heremiittinen luostari.
Idiorymisessä luostarissa munkit ja nunnat elävät toisistaan erillään ja kokoontuvat vain sunnuntaisin tai muina juhlapäivinä yhteisiin jumalanpalveluksiin. Jokaisella yhteisön asukkaalla on oma yksilöllinen elämäntapansa ja jumalanpalveluselämänsä.
Idiorytmisellä luostarilla ei ole johtajaa, igumenia tai igumeniaa, vaan sitä johtaa eli taloudesta ja hallinnosta vastaa johtokunta. Yhteisiä ruokailuja ei yleensä ole, vaan ruoka valmistetaan joko yksin tai pienissä ryhmissä.
Tällainen luostarielämisen muoto kehittyi ensimmäiseen vaiheeseensa joskus 800-luvun lopulla. Idiorytmisen luostarin katsotaan kuitenkin joittenkin teologien mielestä edustavan luostarilaitoksen rappiota. Idorytmisten luostareiden esiintymisestä ja laajuudesta slaavilaisessa kulttuurissa on erilaisia mielipiteitä.