Toiminnot

Vaienneet kellot (kirja)

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 22. helmikuuta 2016 kello 13.10 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
Kirjan kansi
Timo Lehtonen: Vaienneet kellot - Autonomian ajan sotilaskirkot 1809 - 1917
ISBN 978-952-93-6534-0
Julkaisija ja kustantaja: omakustanne, tilaukset: Timon Tieto
Julkaisuajankohta: 18.1.2016
Sivumäärä: 256 sivua
Koko: 275 mm x 220 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Todella syvä kumarrus ja kohtelias hatunnosto hienon kirjan tekijälle, tutkija, alidiakoni Timo Lehtoselle, joka kokoamalla ja kirjoittamalla tämän kirjan on tehnyt Suomen ortodoksiselle kirkolle merkittävän kulttuuriteon. Ymmärrettävistä syistä - asian melkoisen laajuuden ja kirjoittajan omien fyysisten vaikeuksien vuoksi - tutkimuksen teko kesti, mutta se samalla myös kannatti, koska lopputulos on upean mahtava kokonaisuus, joka hienolla tavalla selvittää yhtä oman ortodoksisen kirkkomme kummallista historiaa: venäläisten sotilaskirkkojen kohtaloa autonomian ajalla ja hieman sen jälkeenkin.

Koska itsekin olen hieman saman asian pintaa raaputtanut tehdessäni poikani Petjan kanssa muutamia vuosia sitten Mikkelin, nyt jo puretun, Pyhän Georgios Voittajan sotilaskirkon lyhyen historiikin, tiedän, millaisen työmäärän Timo Lehtonen on tutkimustaan varten joutunut kahlaamaan. Ja lisäksi tutkittava materiaali ei suinkaan ole ollut suomenkielistä, vaan suureksi osaksi venäjänkielistä ja osin jopa vaikeasti saatavaa.

Erityisen ilahtunut olin siitä, että kirjassa ei suinkaan ollut ainoastaan kyseisen ajanjakson sotilaskirkkojen lyhyitä ja ytimekkäitä historiikkeja, vaan siinä oli myös laajat taustatiedot monista näihin kirkkoihin liittyvistä asioista: johdanto-osassa varuskuntakirkkojen yleistä historiallista taustaa ja kirjan lopussa monia yksityiskohtaisia ja aiheittain koottuja artikkeleja kirkkoihin oleellisesti liittyvistä asioista: henkilöistä, esineistä, hallinnosta, papistosta, sotilashautausmaista, jne.

Kun itsekin aikanaan tutkin oman paikkakuntani sotilaskirkon historiaa myös Timo Lehtosen myötämielisellä avustuksella - sain häneltä silloin paljon hyvää materiaalia, joka ohjasi minua sitten eteenpäin omissa tutkimuksissani - havaitsin aiheen tietynlaisen arkaluonteisuuden paikallisissa asukkaissa ja laajemminkin suomalaisissa niin luterilaisissa kuin ortodokseissakin - kummassakin hieman eri syistä - ja sitä kautta myös tietyn vaikeuden saada oikeaa, värittymätöntä tietoa kirkon historiasta. Timo Lehtonen on oivallisesti paneutunut lukuisiin täsmällistä oikeaa tietoa antaviin kirjallisiin lähteisiin, mutta myös käyttänyt hyväkseen aikalaisten haastatteluja ja lukuisia aiheen tiimoilta tehtyjä kirjoja ja artikkeleja, myös meidän vaatimatonta Mikkelin sotilaskirkon historiikkia, mistä suuri kiitos hänelle. Silti - vaikka koimme tehneemme oman kirjamme kohdalla niin perusteellista työtä kuin osasimme - Timo Lehtonen oli omaan Mikkelin kirkon historiaosaan löytänyt paljon uutta ja minullekin tuntematonta tietoa. Tämä kertoo ainakin minulle hänen vahvasta asiaan paneutumisesta ja asioiden tutkimisen perusteellisuudesta. Muutoinkin on ollut mielenkiintoista huomata tämän melkein unohduksiin jääneen aiheen uusi esille nousu eri paikkakunnilla. Erilaista kotialbumeista ja muista piiloista on alkanut ilmestyä vanhoja kuvia ja tietoja noista puretuista kirkoista ja niiden purkamisen aiheuttamista traumoista.

Kirja on hyvä lähdeteos seurakunnille, museoille ja Suomen historiaa ja erityisesti kirkkohistoriaa harrastaville lukijoille. Kuten kirjastakin selviää, Suomessa on ollut useita Venäjän vallan aikana rakennettuja ortodoksisia sotilaskirkkoja. Niiden myöhempi historia on ollut monenkirjavaa, useat niistä on jo valitettavasti täysin tuhottu.

Venäjän vallan aikana ja eritoten 1900-luvun taitteessa ja sen alkuvuosina rakennettiin Suomeen useita ortodoksisia sotilaskirkkoja niin tsaarin armeijan sotilaiden kuin alueen ortodoksienkin tarpeisiin. Tällaisia kirkkoja on ollut mm. Suomenlinnassa, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Lahden Hennalassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Riihimäellä, Hyrylässä ja Dragsvikissä sekä lukuisilla muillakin paikkakunnilla.

Useimmat noista kirkoista on joko tuhottu, purettu tai muutettu muuhun käyttöön: Suomenlinnan Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko luterilaiseksi kirkoksi, Hämeenlinnan myöskin pyhälle Aleksanteri Nevskille pyhitetty kirkko purettiin melkein kokonaan ja muutettiin ensin kirjastoksi ja sitten koulutustilaksi, Mikkelin pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty kirkko purettiin kivijalkaa myöten kokonaan, Hennalan 1300-luvulla eläneelle pyhälle Moskovan metropoliitta Aleksiokselle pyhitetty kirkko oli ensin sotilaskotina, nyt aivan muussa käytössä, jne.

Vanhojen Venäjän ajan ortodoksisten kirkkojen suojeluun on herätty usein liian myöhään. Useita kirkkoja on jo tuhottu niin perusteellisesti, ettei niiden uudelleen rakentaminen tai edes kunnostaminen ortodoksiseksi kirkoksi enää onnistu. Helsingissä Suomenlinnan Isolla Itä-Mustasaarella sijaitseva vanha sotilaskirkko on puhuttanut ehkä eniten, koska sen muuttaminen takaisin ortodoksiseksi kirkoksi olisi todennäköisesti rakennusteknisesti helpointa.

Lahden Hennalassa on perustettu Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ry, jonka tarkoituksena on vanhalla kasarmialueella sijainneen sotilaskirkon kohtalosta huolehtiminen asianmukaisella tavalla. Hämeenlinnassa keskustellaan ortodoksisen kirkon brutaalista tuhoamisesta ja käyttötarkoituksen muuttamisesta rakenteita rikkomalla ja tiputtamalla mm. kirkontorni maahan köysien avulla.

Kirkkojen kohtalo osoittaa omalla karulla tavallaan itsenäisyyden alkuajan sekä vielä myöhempääkin sotien jälkeistä “ryssävihaa”, joka kohdistui tällä tavalla venäläisyyden fyysisiin monumentteihin: ortodoksisiin kirkkoihin tai kuten niitä monella paikkakunnalla yhä haukkuen nimitetään: “ryssänkirkkoihin”. Tuo sama "muukalaisvihahan" on muuten viime päivinä nostanut jälleen päätään Suomessakin hieman eri suunnalle ja eri kohteisiin kohdistuneena, mutta kuitenkin saman sukuisena kuin se aikanaan kohdistui meihin ortodokseihin.

Tässä tilanteessa Timo Lehtosen kirja tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden tutustua maamme yhteen "pimeän historian" osaan, kirkkojen tuhoamiseen, "muukalaisvihaan", yhtä etnistä ryhmää - ortodokseja - kohtaan osoitettuun syrjintään, pelkoon ja jopa tietynlaiseen väkivaltaankin, joka näyttäytyy jälleen nyt tässä modernissa yhteiskunnassamme ja nyt vain uusin kasvoin.

Hannu Pyykkönen
22.2.2016

Kirjan takakannen esittelyteksti:

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.

Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.

Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.

Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.

Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.

Sisällysluettelo

  • Lukijalle
  • Johdanto
  • Venäläiset sotilaskirkot 1700-luvulla
    • Käkisalmi
    • Viipuri
    • Rykmenttien kirkot
    • Ahvenanmaa
    • Savonlinna
    • Lappeenranta
    • Taavetin Linnoitus
    • Hamina
    • Ruotsulan vartioasema
    • Kyminlinna
    • Ruotsinsalmi
    • Ruotsinsalmen linnoituksen kirkko
  • Autonomian aika
    • Viapori
      • Santahaminan kirkko
      • Katajaluodon ja Isosaaren rukoustilat
    • Helsinki
      • Töölön hospitaali
      • Sairaalakirkko Unioninkadulle
      • Merikasarmin kirkot
      • Aleksanteri Nevskin kenttäkirkko
      • Aleksanteri Nevskin kotikirkko
      • Turun kasarmi Helsinki
      • 3. suomenmaalaisen tarkk´ampujarykmentin kirkko
      • Kaartinkasarmi Helsinki
      • Malmin sotilaskirkko
      • Kenraalikuvernöörin virkatalon kotikirkot
      • Keisarillisen palatsin kotikirkko
    • Ahvenanmaa
      • Prästön Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko
      • Bomarsundin linnoituksen kirkko
    • Hamina
    • Hanko
    • Hämeenlinna
      • Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän profeetta Elian kirkko
      • Pyhän Kolminaisuuden kenttäkirkko
      • Rantatorin Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko
      • Sotilaskirkot 1900-1918
      • 9. suomenmaalaisen tarkk´ampujarykmentin Pyhän Nikolaoksen kirkko
      • Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko
    • Kouvola
      • Kouvolan Ristin ylentämisen kirkko
    • Kuopio
    • Lahti / Hennala
      • Pyhän Nikolaoksen kirkko
    • Lappeenranta
      • Jumalansynnyttäjän kazanilaisen ikonin matkakirkko
      • Rakuunarykmentin Pyhän Nikolaoksen kenttäkirkko
      • Pyhän Nikolaoksen leirikirkko
      • Kristuksen syntymän kenttäkirkko
      • Kristuksen syntymän kivikirkko
    • Mikkeli
      • Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko
    • Oulu
      • Pyhän Nikolaoksen kirkko
    • Porvoo
    • Riihimäki
      • Riihimäen Kristuksen Kirkastumisen kirkko
    • Svartholma
      • Venäläinen kirkko linnoitukseen
    • Tammisaari
      • Tammisaaren kolmen Esipaimenen trapesakirkko
      • Varuskuntakirkko Tammisaareen
      • Russarön linnakkeen kotikirkko
    • Tornio
      • Tornion apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko
      • Kenttäkirkko
      • Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko
    • Turku
      • Kaupungin kenttäkirkot
      • Marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko
      • Sotilaiden kappeli tuomiokirkossa
      • Suurmarttyyri Georgioksen kotikirkko
    • Tuusula (Tuusby)
      • Varuskunnan väliaikainen kotikirkko
    • Vaasa
    • Viipuri
      • Neitsytniemen Pietarin ja Paavalin hospitaalikirkko
      • Papulan Jumalansynnyttäjän tihvinäläisen ikonin kirkko
      • Kolmen esipaimenen kirkko
      • Tervaniemen Pietarin ja Paavalin keskeneräinen kirkko
  • Sotilashautausmaat
    • Helsinki, Ruoholahti, Lapinlahti
    • Taivallahti
    • Santahamina, Leirisaari
    • Malmi
    • Ahvenanmaa, Prästö
    • Hamina
    • Hanko
    • Hattula, Parolannummi
    • Hämeenlinna, Ahvenisto
    • Kotka, Ruotsinsalmi
    • Kouvola
    • Kuopio
    • Lahti / Hennala
    • Lappeenranta
    • Luumäki, Taavetti
    • Mikkeli
    • Riihimäki
    • Savonlinna
    • Somero
    • Tammisaari
    • Tampere
    • Tornio
    • Turku
    • Tuusula
    • Vaasa
    • Viipuri
  • Sotilaskirkkojen kellot
  • Venäläiset sotilasseurakunnat
  • Sotilaskirkkojen hallinto ja papisto
  • Sotilaspapisto
  • Rykmenttien kirkkoja
  • Sotilaskirkot ja sotasaalisesineistö
  • Sanasto
  • Rahoja, mittoja ja painoja
  • Lähde- ja kirjallisuusluettelo
  • Henkilöhakemisto
  • Sisältö