Suur-Ilomantsin historia (kirja)
Ortodoksi.netista
- Ismo Björn: Suur-Ilomantsin historia – Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia vuoteen 1860
- ISBN 952-90-2104-6
- Julkaisija ja kustantaja: Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnat
- Julkaisuajankohta: 1991
- Sivumäärä: 809 sivua
- Koko: 260 mm x 180 mm
- Sidos: sidottu / kovakantinen kansipaperein
Sisällysluettelo
- SUUR-ILOMANTSIN HISTORIAN LUKIJOILLE
Anne Vikkula
- KATSAUS SUUR-ILOMANTSIN ESIHISTORIAAN
- ESIPUHE
- TAIKAKALUSTA TUTKIMUKSEEN
- JÄÄN ALTA ASUTTAVAKSI MAAKSI
- MENNEISYYDEN VAIHEET
- KULKUREITIT JA MAASTON HYVÄKSIKÄYTTÖ
- ASUINPAIKKA - MUINAISIHMISEN KOTI
- SAVENVALAJAN TAIDE AJAN MITTARINA
- KIVISEPÄN TUOTTEITA
- PYYNTIMIEHEN VARUSTEET
- KAUPPIAAN MATKASSA
- SHAMAANIN VOIMA - USKONNON MERKIT
- METALLIT TULEVAT
- LINNOITTAUTUMISEN AIKA
- KIRJOITUSTAITO JA KRISTINUSKO - SIIRRYMME HISTORIALLISEEN AIKAAN
- ILOMANTSIN, ENON JA TUUPO VAARAN ESIHISTORIALLISET KOHTEET
- KIRJALLISUUS
- LIITE I HAJALÖYDÖT
- Käytettyjä lyhenteitä
- LIITE II LÖYTÄJÄLUETTELO
Ismo Björn
- ILOMANTSIN POKOSTAN SYNTY JA. ASUTTAMINEN
- Savolaisten ryöstöretket autioittivat Ilomantsia
- Ortodoksien joukkopako
- Ilomantsilaisten muuttoalueet Venäjällä
- Savolaiset pakenivat veroja ja sotaväenottoja itään
- Kruunun uudisasutus lisäsi veronmaksajien määrää
- Karjalais- ja savolaissukujen Ilomantsi
- Rajaloikkareiden asuttamat kylät
- Enonkylät
- Ilomantsin kylät
- Tuupovaaran kylät
- ALUE JA RAJAT
- Kahden valtakunnan välissä
- Kaskikiistat pakottivat pitäjänrajojen määrittelyyn
- Kylärajat
- Rajarosvot kyläläisten kiusana
- Ilomantsilaiset pakolaisten suojelijoina
- Ruttovartiosto sulki rajan
- SUURPITÄJÄN ASUKKAAT
- Väkiluvun huima kasvu vuosina 1750 - 1860
- Työikäiset ja elätettävät
- Ilomantsilaisten sosiaalirakenne
- Leivän riittävyys määräsi väestönkasvun rajat
- Kihlaus ja avioliitto
- Keväthäistä kesä- ja jouluhäihin
- »Kenpä neien neuvojaksi»
- »Mistä neittä kosjomahan, impeä anelemahan»
- Luterilaisten ja ortodoksien seka-avioliitot
- Ilomantsilainen ydinpehe
- Yhtiömieslaitos, leskien ja lapsettomien turva
- Muuttotappiosta muuttovoittoon
- Nuoret lähtivät työnhakuun
- Mistä tultiin, minne mentiin
- Väkiluvun huima kasvu vuosina 1750 - 1860
- ILOMANTSILAINEN TALONPOIKAISYHTEISÖ
- Kruununtalonpojista perintötilallisiksi
- Lampuodit, torpparit ja mäkitupalaiset
- Tilaton väestö
- Mustalaiset
- Käsityöläiset hakivat oppinsa muualta
- Sepät ja puusepät
- Suutarit ja räätälit
- Muut käsityöläiset
- TOIMEENTULO LUONNOSTA
- Turkistenpyynnistä lintukauppaan
- Sudentappajia ja karhunkaatajia
- Kalastus antoi turvan katovuosina
- Nesterinsaaren kalastamo
- Ahvenisen kalastamo
- Siikakosken kalastamo
- Kaskeaminen, ilomantsilaisten elinehto
- Kuusjärveläisten kaskikiistat
- Kaskimaiden puute johti metsien jakoihin
- Peltoviljely eteni hitaasti
- Ammattiojurit soiden kimpussa
- Korpiruista, ohraa, hamppua ja pellavaa
- Peruna ja tupakka
- Karjanhoidon esiinmarssi
- Länkikaulaiset siat ja harvinaiset kanat
- Karjasairaudet ja jalostustoiminta
- Heinää, kortta ja lehdeksiä
- Heinämaiden puute johti riitoihin ja järvenlaskuihin
- Alimmaisen Sarvinkijärven lasku
- Keskimmäisen Sarvinkijärven lasku ja muut järvenlaskut
- Koitajoen perkaukset
- RATSUPOLUISTA MAANTEIKSI, KOSKISTA KANAVIKSI
- Vanhimmat maantiet
- Autonomian ajan tiet
- Joka talolla oli oma tieosuutensa hoidettavana
- Vesistöjen ylitys
- Ilomantsinjärven lauttavene
- Pilpasenvirran kivisilta
- Koitajoen karjasilta
- Lylykosken siltahanke ja muut sillat
- Tärkeimmät vesireitit; Pielisjoki ja Koita
- Hollinajo ja kestikievarit
- Postitalonpojat huolehtivat postinkuljetuksesta
- Vanhimmat maantiet
- ILOMANTSILAISTEN KAUPANKÄYNTI
- Käkisalmen lääni säilytti erioikeutensa
- »Saatu suolat Saksanmaalta, Vienan pääliltä vesiltä»
- Tullikamarit ja rajaratsastajat salakuljettajien kimpussa
- Maakauppias Maksima Toroskainen
- Kauppa Venäjän vallan aikana
- Luottokaupan tärkeä asema
- Paikalliset luotonantajat
- Maakaupan vapautuminen
- Ensimmäiset lailliset maakauppiaat
- Ilomantsilaiset laukkuryssät
- Ilomantsin markkinoiden kukoistuskausi
- Enon hevosmarkkinat
- Sekavat rahayksiköt
- RÄLSSIMAAT, RUOTSIN SUURVALTAKAUDEN KÄÄNTÖPUOLI
- Velkojien jakama Cronstiernan räissi
- Kolmen rälssisuvun aika
- Olsoneiden Hytinvaara
- Falckien Maukkula
- Von Fieandtien Alahovi
- Rälssimaiden merkitys
- SOVINTOJAOISTA ISOONJAKOON
- Sovintojaot turvasivat isäntien kasket
- Isonjaon toimeenpano
- Kruunun liikamaa, valtionmetsien alkusiemen
- Isojako teki tilattomista maattomia
- METSÄT SAHAMIESTEN KIINNOSTUKSEN KOHTEENA
- Omat kotitarvesahat
- Arppen maanhankinta, metsäyhtiöiden maanomistuksen perusta
- Arppen laittomat hakkuut
- Hakkuu- ja uittotyöt tarjosivat lisäansiomahdollisuuden
- Järeä puutavara kävi kaupaksi
- PIENIMUOTOISTA YRITYSTOIMINTAA
- Taantuva tervanpoltto
- Käsikivistä vesimyllyihin
- Koveron mylly ja muut vanhat tullimyllyt
- Vanhimmat kotitarvemyllyt
- Herajoen myllyriidat
- Myllyjen määrä moninkertaistui 1800-luvulla
- ILOMANTSIN RUUKIT, KOTITARVETUOTANNOSTA SUURTEOLLISUUTEEN
- Talonpoikainen raudanvalmistus
- Venäläiset havittelivat Ilomantsin malmeja
- Ilajan harkkohytti
- Arppe toi ammattimiehet Kiteeltä
- Käenkosken ruukki
- Käenkosken työläiset
- Sahamiehet Mustonen ja Parviainen uudistivat Käenkosken
- Möhkön rautaruukki
- Rahoitusvaikeudet hidastivat toiminnan aloittamista
- Arppe kiristi Möhkön itselleen
- Uusin tekniikka ja maan parhaat ammattimiehet nostivat Möhkön suuryritykseksi
- Hiiltenhankinta, raudannosto ja kuljetukset antoivat töitä sadoille
- Archangel-Herajokskoii Savod, venäläinen kupariruukki Enossa
- Ammattimiehiä Siperiasta
- Kupariruukki vastatuulessa
- Unelmat kupariruukista osoittautuivat vääriksi
- Toteutumattomia ruukkisuunnitelmia
- KOLMEN SEURAKUNNAN PITÄJÄ
- Ilomantsin ortodoksinen seurakunta ja sen kirkot
- Väliaikaisen kirkon sata vuotta
- Joka kylässä tsasouna
- Koveron tsasouna, seurakunnan toinen keskus
- Virallisia hautausmaita ja laittomia kyläkalmistoja
- Ortodoksinen pappila
- Jälkimainettaan parempi ortodoksinen papisto
- Kirkonpalvelijat, tiakat ja ponomarit
- Viljaa, turkiksia ja Venäjän rahaa, ortodoksisen papiston palkkaus
- Ortodoksisen seurakunnan hallinnollinen erityisasema
- Ilomantsin luterilainen seurakunta
- Ukkosen polttama Pyhän Andreaksen kirkko
- Ilomantsin viides kirkko
- Tulipalossa sulaneet kirkonkellot valettiin uudelleen
- Kirkon vaatimaton irtaimisto
- Kirkon alle ja siunattuun maahan, luterilaiset hautajaiset ja hautausmaat
- Suvensaaren hautausmaa
- Kirkkoherran pappila, pitäjän komein talo
- Ilomantsin kappalaisen pappila
- Kirkkoherrat Wendaliuksesta Monelliin
- Emäseurakunnan kappalaiset Kettuniuksesta Wegeliukseen
- Lyhytaikaiset apupapit
- Herännäisjohtaja Henrik Renqvist
- Ilomantsin värikäs lukkarikunta
- Enon kappeliseurakunta
- Ahvenisen kirkot
- Huonotuurinen kirkonkello
- Nesterinsaaren uusi kirkko
- Enolaiset ja esivalta vastakkain kellotapuliasiassa
- Syntistä menoa Ahvenisen vanhassa kirkossa
- Kappelin metsäiset hautausmaat
- Talonpoikaistaloista pappilat
- Eno-Taipaleen kappelin papisto
- Enon laulavat lukkarit
- Suntiot kirkon renkeinä
- Viljaa, voita ja päivätöitä, luterilaisen papiston palkkaus
- Häiriöitä kirkonmäellä
- Haavirahat ja ehtoollisviininhankinta
- Ilomantsin ortodoksinen seurakunta ja sen kirkot
- LUTERILAISTEN JA ORTODOKSIEN SUHTEET
- Pakkokäännytyksestä yhteiseloon
- Kirkkoherra Norrgrenin hyökkäys ortodokseja vastaan
- Kirkkokuntien vaikutus toisiinsa
- Kiista pappien saatavista
- Eroavaisuudet käytännössä
- ILOMANTSIN VANHAUSKOISET
- Pahkalampi ja Megri vanhauskoisten luostarit
- KRUUNUNHALLINTO JA OIKEUSLAITOS
- Oikeutta jaettiin käräjillä
- Käräjiä istuttiin monessa paikassa
- Rikokset ja rangaistukset
- Lautamiehet valittiin alueittain
- Vankituvat ja vankilat
- Staarostasta nimismieheksi
- Neljännesmiehet, siltavoudit ja muut alemmat virkamiehet
- VEROTUS PITÄJÄLÄISTEN KIUSANA
- Verotus Novgorodin aikana
- Verotus ruotsalaismiehityksen aikana
- Erikoinen arvioverotus
- Rälssimaiden verotus ja hovileirit
- 1700- ja 1800-lukujen verouudistukset
- Rälssitalonpoikien verokapina
- KRUUNUN VELVOITTEET PAKOTTIVAT YHTEISTYÖHÖN
- Yhteiset asiat päätettiin pitäjänkokouksissa
- Kuudennusmiehen työteliäs virka
- Katovuodet tehostivat yhteistyötä
- Pitäjänmakasiini, turva katoja vastaan
- Makasiinirakennus ja -säännöt
- Enon makasiini
- Kruunun määräämä yhteinen paloapu
- Kansanomainen lääkintä perustui viinaan ja luonnonantimiin
- Suuri kuppaepidemia
- Virallisen lääkintälaitoksen alku
- Isorokkorokotus ulottui joka kylään
- Luvallisesta kerjuusta lakisääteiseen pakkohuoltoon
- PAKOLLA OPITTU LUKUTAITO
- Luterilainen kansanopetus
- Pyhä- eli sunnuntaikoulut
- Enolaisten opintie
- Möhkön ruukin koulu
- Rippikoulut ja kinkerikuulustelut kouluopetuksen täydentäjinä
- Kirjapula ortodoksien lukutaidon esteenä
- Ilomantsilaisten kielitaito
- Seurakunnan kirjastot tarjosivat kirjan köyhän käteen
- ILOMANTSILAISET SOTIEN PYÖRTEISSÄ
- Puolustuskannalla savolaisia vastaan
- Venäjän puolesta Ruotsia vastaan
- Ruptuurisota (1656 - 1658) luterilaisti Ilomantsin
- Suuri Pohjansota ja venäläismiehitys 1700 – 1721
- Hattujen sota johti uuteen miehitykseen
- Poukkurinteen kahakka 1742
- Ilomantsilaisia orjina Venäjällä
- Karjalan maanpuolustus ja Kustaan sota
- Suomen sota 1808 - 1809
- Uuden isännän alla
- ILOMANTSILAINEN ELAMANTAPA
- Savupirtistä paritupaan
- Karjalaismalliset talot, todellinen harvinaisuus
- Talonpoikaistalo sisältä
- Kodin irtaimisto
- Ulkorakennukset
- Kodinhoito ja ruuanlaitto
- Viinan suuri suosio
- Venäläisvaikutteita pukeutumisessa
- Hopearistejä ja sormuksia
- Vanhat uskomukset
- Runopitäjä
- Elias Lönnrotin kaksi vierailua
- Koitereen laulaja, Mateli Kuivalatar
- Daniel Europaeus ja Ilomantsin runonlaulajat
- Mekrijärven Sissoset ja Huohvanaiset
- Muut runonlaulajat
- Savupirtistä paritupaan
- ENOSTA OMA PITÄJÄ
- Kappelista itsenäiseksi seurakunnaksi
- Tuupovaaralaisten itsenäistymishankkeita
- SUUR-ILOMANTSIN TALONHALTIJALUETTELO
- Lähdeviitteet
- Lähdeluettelo
- Käytetyt lehdet
- Kirjallisuus
- Mittayksiköt
- Käytetyt lyhenteet
- Henkilöhakemisto
- Paikannimihakemisto