Helsingin ortodoksinen seurakunta
Ortodoksi.netista
| Helsingin ortodoksinen seurakunta | |
| Liisankatu 29 A, 00170 Helsinki | |
| Toiminta-alue | Pääkaupunkiseutu |
| Kirkkoherra | Markku Salminen |
| Pääkirkko | Uspenskin katedraali Helsingissä |
| Muut kirkkorakennukset | useita eri puolella seurakuntaa |
| Keskuspaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 18 999 (2007) |
| II pappi | avoin , (3.pappi) Mitro Repo virkavap. sijaisena Jyrki Penttonen, (4.pappi) Kalevi Kasala, (5.pappi) Raimo Huttu, (6.pappi) Teo Merras, (7.pappi) Viktor Porokara, (8.pappi) Heikki Huttunen virkavap. sijaisena Tapio Rautamäki, (nuorisopappi) Teemu Toivonen, (venäjänkielinen pappi) Aleksej Sjöberg, (kanttorina) Petri Hakonen |
| muut papit | Jukka Alava, Alexander Björklund, Sergius Colliander, Juha Hirvonen, Heikki Huttunen, Tapio Tautamäki, Timo Soisalo |
| Kanttori | Jarmo Lehto, (2.kanttori) Irina Tchervinskij-Matsi virkavapaalla sijaisena Juri Zadorov, (3.kanttori) Matti Jyrkinen, (4.kanttori) Tatjana Wilenius, (5.kanttori) Helena Tchervinskij, (6.kanttori) Petri Hakonen, (7.kanttori) Varvara Merras-Häyrynen, (nuorisokanttori) Stina Hakonen |
| Kotisivu | http://www.ort.fi |
| {{{facebook}}}
(Lähde:Ortodoksinen kalenteri ja seurakunnan kotisivut) | |
Helsingin ortodoksinen seurakunta on jäsenmäärältään Suomen suurin ortodoksinen seurakunta. Alueellisesti seurakunta käsittää lähes koko entisen Uudenmaan läänin alueen. Toiminta on erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla, jossa asuu valtaosa seurakunnan jäsenistä. Seurakunnalla on oma lehti, Ortodoksiviesti.
Kirkot ja rukoushuoneet
Seurakunnan pääkirkko on Helsingin Katajanokalla sijaitseva, vuonna 1868 valmistunut Uspenskin katedraali joka on suurin Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa toimivista ortodoksisista kirkoista. Helsingin kaupungissa sijaitsevat myös seurakunnan vanhin, vuonna 1827 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko, pappilatalon kotikirkko, hautausmaan kirkot ja Helenan vanhainkodin kirkko. Lisäksi kirkkoja tai toimintakeskuksia niissä olevine rukoushuoneineen on Espoossa, Järvenpäässä, Vantaalla, Porvoossa, Lopen Läyliäisissä, Hangossa, Vantaalla, Klaukkalassa, Lohjalla ja Kirkkonummella.
Seurakunnan jäsenistö
Seurakunnan jäsenistöstä valtaosa on suomalaista tai karjalaista alkuperää olevia ja suomea äidinkielenään puhuvia. Venäläistä sukujuurta olevia jäsenistöstä on yli kymmenen prosenttia, tämä määrä on viime vuosina kasvanut Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien myötä.
Perustamisvaiheessa 1800-luvun alkupuolella seurakunta oli lähes täysin venäjänkielinen, mutta erityisesti viime sotien jälkeen suomalaisten osuus on jyrkästi kasvanut. Suomen ja kirkkoslaavin ohella jumalanpalveluskieliä ovat ruotsi, kreikka ja englanti.
Pappilatalon kirjasto
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto lienee saanut alkunsa noin 1840-luvulla. Todellinen valtioneuvos Jakov Tsernysevin rahoituksen avulla Liisankadulle valmistui vuonna 1905 niinkutsuttu pappilatalo ja seurakunnan kirjasto on sijainnut kyseisessä kiinteistössä vuodesta 1905 alkaen. Kirjaston toiminnan tiedetään säilyneen aktiivisena myös 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.
Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisten varuskuntakirjastojen ja osin myös siviilikirjastojen toiminta lakkautettiin. Osa kirjoista siirtyi yliopiston kirjastoon, osa Venäläisen Kauppiasyhdistyksen ylläpitämään kirjastoon. Moni varsin arvokkaista kirjakokoelmista tuhoutui kuitenkin itsenäisyyden alkuaikoina vieraaseen kulttuuriin kohdistuneen vihan seurauksena. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastossa on kuitenkin säilynyt näihin päivin saakka murto-osaa erityisen arvokasta ortodoksista kulttuuriperintöä, joka on juurtunut kiinteäksi osaksi koko Suomen kulttuurihistoriaan.