Doketismi

Doketismi (kreikaksi: δοκέω, dokeo, näyttää, vaikuttaa) oli 100-luvulla gnostikkojen keskuudessa vallitseva yleinen harhaoppi, joka kielsi Jeesuksen inhimillisyyden väittäen, että Hänen ihmisyytensä oli vain näennäistä ja kuolemansa harhaa. Doketistien mukaan Jeesus oli vain ihminen. Jumalan poika tuli heidän mielestään Jeeuksen ruumiiseen vasta kasteen yhteydessä ja luopui Hänestä heti kärsimyksen aikana. Kristuksen kärsimykset olivat siis doketistien mielestä vain näennäisiä.

Doketistien askeettisuuteen perustuvan käsityksen mukaan aineellisuutta pidettiin saastaisena ja Jumalan pojan syntymää ja kuolemaa hänen arvoaan alentavana. Gnostilaisista teksteistä doketistinen tulkinta esiintyy muun muassa Raamatun ulkopuolelle jätetyissä Pietarin ilmestyksessä ja Suuren Setin toisessa opetuksessa. Uudessa testamentissa taistellaan selvästi doketismia vastaan muun muassa enimmäisessä ja toisessa Johanneksen kirjeessä (1.Joh.1:1–3; 1.Joh. 4:1–3; 2.Joh. 1:7).