Viron apostolinen ortodoksinen kirkko

Ortodoksisuudesta Virossa on jonkinlaisia merkkejä jo ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa, kun venäläiset valloittivat nykyisen Tarton ja melko varmasti perustivat sinne kirkon. Pari sataa vuotta myöhemmin on joitain tietoja myös Otepäästä, jossa venäläiset kastoivat virolaisia ortodokseiksi.

Varhaisin ortodoksisuus

Joka tapauksessa ensimmäinen ortodoksisuus tuli Viroon - aivan kuten Suomeenkin - Venäjän kautta ja venäläisten avulla. Siihen ei olisi ollut muuta mahdollisuuttakaan tuon ajan historiallisissa olissa.

Nykyiset tutkijat, kansantieteilijät ja kielitieteilijät ovat löytäneet yhteneväisyyksiä uskonnollisista tavoista ja sanoista kuten papp (pappi) ja rist (risti). Tämä sama ilmiö on havaittavissa myös Suomessa.

Venäläisten kauppiaiden kauppasuhteet ja matkat Viroon lisäsivät luonnollisesti 1300-1500 -luvuilla myös ortodoksisten kirkkojen - etenkin niin sanottujen kesäkirkkojen - määrää.

Viron ortodoksisuus 1400-1700 -luvuilla

Näille vuosisadoille sattuu monia mullistuksia Viron elämässä. Maan maantieteellinen paikka oli otollinen sille, että se joutui helposti sodan jalkoihin. Yhteyksiä ortodoksisiin kirkkoihin kuitenkin oli koko ajan runsaasti. Tiedetään muun muasa, että Kiovan metropoliitta Isidor vieraili Tartossa vuonna 1438.

Venäjän vallan laajetessa kirkollinen hallintokin alkoi vakiintua ja saada pysyvämpiä muotoja 1550-luvun tienoilla. Vuonna 1570 nykyiseen Tartoon, silloiseen Jurjeviin, muodostettiin keskuspaikka Jurjevi-Viljandin hiippakunnalle ja sen ensimmäisenä piispana mainitaan asiakirjoissa piispat Flavi, Savva ja Kornelius.

Viroa hallitsivat vuoroon Venäjä, Ruotsi ja Puola ja kaikilla näillä mailla oli vaikutuksensa myös Viron ortodoksiseen elämään. Sen asema heikkeni ja ortodoksisuus oli vaarassa hävitä kokonaan. Sen säilyminen olikin kiinni jälleen venäläisistä.