Hengellinen raittius

Nunna Kristoduli määrittelee nepsiksen, hengellisen raittiuden Ortodoksi.netin artikkelissaan Jeesuksen rukous seuraavasti:

Jeesuksen rukoukseen liittyy läheisesti käsite nepsis eli hengellinen raittius, pyrkimys sisäiseen hiljaisuuteen ja vapauteen pahoista ja turhista ajatuksista ja yleensäkin pyrkimys elämän rauhoittamiseen. Näin siitä kehittyy vähitellen elämäntapa, jossa rukous on elämänvoiman ja ilon lähteenä.

Termiä on selitetty myös Filokalian 5. osassa, jossa hengellisen raittiuden sanotaan tarkoittavan raitista valppauden tilaa, jolloin ikään kuin seisomme vartiossa sydämemme portilla ja tarkkailemme herkeämättä sydämeemme pyrkiviä ajatuksia. Nepsiksen, raittiuden on katsottu olevan nimenomaan ortodoksisuudelle ominaista raikasta työskentelyä. Sille on keksitty useita synonyymeja, samaa tarkoittavia sanoja:

• tarkkavaisuus,
• mielen varjeleminen,
• sydämen vartiointi ja
• sisäinen hiljaisuus.

Erakkomunkki Nikeforokselta kysyttiin, mitä tarkkavaisuus on ja kuinka se voidaan saavuttaa? (Filokalia 4: 41-44). Hän vastasi:

Jotkut pyhistä ovat kutsuneet tarkkavaisuutta mielen varjelemiseksi, jotkut sydämen vartioimiseksi, jotkut henkiseksi raittiudeksi, muutamat mielen hiljaisuudeksi ja jotkut vielä muilla nimillä. Nämä eri nimitykset tarkoittavat kuitenkin yhtä ja samaa asiaa.

* Tarkkavaisuus on vilpittömän katumuksen merkki.

* Se on sielun paluuta alkuperäiseen tilaansa, vihaa maailmaa kohtaan ja kohoamista Jumalan luo.

* Tarkkavaisuus on synnistä luopumista ja hyveeseen palaamista.

* Se on ehdotonta varmuutta syntien anteeksi saamisesta.

* Tarkkavaisuus on hengellisen näkemisen alku tai pikemminkin sen välttämätön perusta, sillä se saa Jumalan ikään kuin kumartumaan alas ja ilmestymään mielelle.

* Tarkkavaisuus on mielen häiriintymättömyyttä tai paremminkin täydellistä hiljentymistä, jolla Jumala laupeudessaan palkitsee sielun.

* Tarkkavaisuus on pahojen ajatusten tuho; se on Jumalan muistamisen palatsi ja voimavarasto, joka auttaa kestämään kärsivällisesti kaikki vastoinkäymiset.

* Tarkkavaisuus auttaa osaltaan uskon, toivon ja rakkauden synnyssä.

Tarkkavaisuuteen, joka on kaikista saavutuksista suurin, päästään useimmiten – etten sanoisi lähes poikkeuksetta – opetuksen avulla.

Sen tähden meidän tuleekin etsiä itsellemme eksytyksestä vapaa ohjaaja, että hänen selitystensä ja opetustensa perusteella oppisimme tuntemaan sekä ”oikealta” että ”vasemmalta” meitä mielen tarkkaamisen kilvoituksessa väijyvät kiusaukset, ts. riittämättömän tai ylettömän yrittämisen, jotka ovat peräisin pahasta hengestä.

Kaivatun ja suloisen tarkkavaisuuden vanavedessä sieluusi saapuvat kaikki muutkin hyveet: rakkaus, ilo, rauha jne. Ne antavat sinulle vastauksen kaikkiin pyyntöihisi Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme.

Filokaliasta voi opiskella lisää nepsiksestä. Siellä on kolme kirjoitusta, joissa nepsis on pääaiheena:

• Pyhän Hesykhios: ”Henkisestä raittiudesta ja hyveistä” (Filokalia I: 228-277)
• Pyhittäjä Filoteos Siinailainen: ”Henkisestä raittiudesta (40 kohtaa)” (Filokalia III: 9-30)
• Erakkomunkki Nikeforos: ”Sisäisestä raittiudesta ja sydämen varjelemisesta” (Filokalia IV: 28-44)

Näiden tekstien lisäksi sitä sivutaan lukuisissa muissakin kohdissa.

Nepsis on kreikkalainen sana, joka merkitsee vartiossa tai hälytystilassa ja valppaana olemista ja periaatteessa varomista. Jeesus kertoo meille Luukkaan evankeliumissa (Luuk.12:37):

Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta!

Uudessa testamentissa sana nepsis on käännetty ja tulkittu apostoli Paavalin toisessa kirjeessä Timoteokselle (2.Tim.4:5) verbillä: pysy järkevänä.

Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.

Vanhan suomennoksen muoto:

Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.

jossa verbinä on siis ole raitis ja se vastaa paremmin alkuperäistä muotoaan.

HAP