Profeetta

Profeetta on henkilö, joka yleensä esiintyy Vanhassa testamentissa ja puhui ennen Kristuksen lihaksituloa Jumalasta ja Jumalan puolesta. Hän oli ennustaja, julistaja ja puhuja, joka toiminnallaan edisti kristinuskon leviämistä.

Tavallisimmin profeettojen ajan sanotaan alkavan Abrahamin ajasta ja päättyvän Johannes Edelläkävijän (Johannes Kastajan) aikaan.

Sana profeetta tulee kreikan kielestä (profitis) ja tarkoittaa Jumalan sanan vastaanottajaa ja julistajaa, joka tuo julki Jumalan sanan. heprean kieleessä sana käännetään usein muotoon navi, jonka merkitys löytyy Raamatun Vanhasta testamentista (5.Moos.18:18): "... minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan." Siksi navi-sanan merkityksen on ajateltu olevan Jumalan suu.

Vanhan testamentin profeetat

Monet esimerkit profeetoista löytyvät Vanhasta testamentista Abrahamin, Saaran, Iisakin, Davidin, Salomonin ja Jobin kohdilta. Heitä ovat muiden muassa profeetat Elia, Elisa, Samuel, jne., mutta myös 16 Vanhan testamentin kirjaa on nimetty profeettojen mukaan, vaikka ne eivät välttämättä ole heidän kirjoittamiaan. Nämä 16 profeettaa jaetaan perinteisesti suuriin ja pieniin profeettoihin.

VT:n suuret profeetat (4 kpl)

Jesaja -> (Jesajan kirja)
Jeremia -> (Jeremian kirja ja Valitusvirret)
Hesekiel -> (Hesekielin kirja)
Daniel -> (Danielin kirja)

VT:n pienet profeetat (12 kpl)

Profeettojen ajan loppu

Ortodoksinen kirkko opettaa, että pyhä Johannes Edelläkävijä, joka tunnetaan myös nimellä pyhä Johannes Kastaja oli viimeinen profeetoista. Johannes välitti ja liitti Vanhan testamentin profeettojen ajan tiukasti Jeesukseen, jossa toteutu vanhan lain täyttymys ja täydellisyys.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että profetian henki olisi kuollut Kirkossamme. On lukuisia tapauksia, joissa pyhät ihmiset ja muutkin ortodoksit ovat jollain tavalla vastaanottaneet profeetallisia näkyjä ja unia. Mutta termi profeetta sellaisenaan, on yleisesti varattu vain Vanhan testamentin henkilöille.

Profeetat harhaopeissa

Jotkut protestanttiset (ja samalla harhaoppiset) suunnat , eritoten helluntailaiset ja kveekarit pitävät kiinni ajatuksesta, että profeettojen aika jatkuu tänäkin päivänä. Näin tehdessään he usein väheksyvät pyhän perimätiedon osuutta ylikorostaessaan omia uusia "ilmestyksiään".

Mormonit eli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa ajatellaan myös, että heidän kirkkonsa nykyinenkin presidentti on "profeetta".

Alkukirkon harhaopeissa profeetat korostuivat nykyistä helluntailaisuutta lähellä olevassa harhaopissa, montanismissa, jonka tunnetuin edustaja oli Tertullianus. Liikkeen perustaja Montanus näki Jeesuksen lupauksen lohduttajan lähettämisestä täyttyneen hänessä itsessään, siis Montanuksessa, ja ilmenevän hänen karismaattisten lahjojensa kautta. Montanus näki näkyjä ja ilmestyksiä ja kertoi näiden näkyjen tulevan suoraan Jumalalta. Montanus myös lupasi samojen armolahjojen olevan tarjolla seuraajilleenkin. Profetoiminen ja ekstaattisuus olivatkin montanolaisuuden tunnistettavimpia piirteitä.

Profeetan todenperäisyys ja väärät profeetat

5.Mooseksen kirjan mukaan (5.Moos.18:21-22):

"Jos alatte kysellä mielessänne, mistä tiedätte, mikä sana ei ole lähtöisin Herralta, muistakaa tämä: Jos se, mitä profeetta puhuu Herran nimissä, ei toteudu, se ei ole Herran sanaa vaan väärän profeetan röyhkeää puhetta. Älkää kuulko häntä."

Samoin Uudessa testamentissa Kristus varoittaa vääristä profeetoista (Matt.7:15-23):

"Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!' "

Pyhät Pietari ja Paavalikin liittyivät vääristä profeetoista (siis harhaoppisista) varoittavien joukkoon erityisesti toisen Pietarin kirjeen 2. luvussa ja Apostolien tekojen luvussa 20 jakeissa 28 - 30:

"Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut. Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä. Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa."