Toiminnot

Patristiikka

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 2. helmikuuta 2009 kello 14.55 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Patrologia / patristiikka''' '''Patrologia''' (kreikaksi: ''pater, isä – logos, oppi'') on teologian haara, joka tutkii kirkkoisien elämää, töitä, opetuksia...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Patrologia / patristiikka

Patrologia (kreikaksi: pater, isä – logos, oppi) on teologian haara, joka tutkii kirkkoisien elämää, töitä, opetuksia ja kirjoituksia sekä yleensä kirkollisia kirjoituksia aina Kirkon perustamisesta bysanttilaisen ajanjakson loppuun saakka. Usein mainitaan pyhän Johannes Damaskolaisen († 754) olevan viimeinen kirkkoisä, jota patrologia vielä käsittelee. Patrologia ei kata ainoastaan kreikkalaisia kirkkoisiä ja kirjoituksia vaan myös latinalaisia kirkkoisiä tavallisimmin ensimmäisiltä vuosisadoilta. Aivan erityisesti hieman erillään isien opetuksien viitekehyksestä, patrologia tarkastelee myös heidän työnsä vilpittömyyttä tai sen puuttumista, vaikuttavuutta ja aitoutta, jolla he vaikuttivat sekä lisäksi niitä lähteitä, joita he käyttivät.

Patrologia nimityksen otti käyttöön vuonna 1653 saksalainen Johannes Gerhard, mutta varsinaisesti termi tuli käyttöön vasta vuoden 1750 vaiheilla. Patrologia on suunnilleen sama asia kuin patristiikka ja joidenkin mielestä sana patrologia viittaa liiaksi tiettyihin kirjoihin ja siksi he suosittelevat käyttämään tässä yhteydessä sanaa patristiikka.

Kuuluisia patrologisia teoksia, joihin tuo termi siis vahvasti viittaa, ovat esimerkiksi Jacques-Paul Mignen vuosien 1857–1866 välillä julkaistu laaja patrologinen teos Patrologiae Cursus Completus, joka pitää sisällään sekä teoksen Patrologia Latina (latinalainen patrologia) että teoksen Patrologia Graeco-Latina (kreikkalainen patrologia). Latinankielisessä teoksessa on 217 osaa ja kreikkalaisessa (joka kuitenkin on latinankielinen) teoksessa 161 osaa. Lukuisten muiden patrologisten teosten joukossa voidaan mainita vielä muun muassa Patrologia Orientalis, jossa on syyriaksi, armeniaksi ja arabiaksi sekä geeziksi (Etiopia), georgiaksi ja slaaviksi kirjoittaneiden itäisen kirkon kirkkoisien kirjoituksia.

Suomenkielisen partologian oppikirjan on laatinut ortodoksisten teologien opiskeluun entisen pappisseminaarin opettaja, isä Aari Surakka vuonna 1959. Tämä teos perustuu Gerhard Rauschenin alkuteokseen ja sen puolankieliseen täydennettyyn laitokseen (Nowack).

HAP

Kirjallisuutta

  • Aari Surakka: Patrologia – Johdanto kirkon isien kirjoituksiin ja niihin sisältyvään oppiin (OKJ, 1959)