Avignon

Avignon on kaupunki Etelä-Ranskassa Rhône-joen rannalla. Nykyisin kaupungissa asuu hieman jataa 100 000 asukasta, mutta ns. suur-Avignon alaueella noin 160 000. Historiallinen paikka

Historia

Avignonin historia ulottuu aina Rooman valtakunnan ajalle saakka, jolloin se oli yksi Gallia Narbonensisin provinssin eli vanhemmalta nimeltään Gallia Transalpinan keskuksista, nykyiseltä nimeltään Provence. Mahdollisesti se on ollut merkittävä paikka jo kelttiläiselläkin ajalla.

Kun Avignon itsenäistyi 1100-luvun lopulla, niin jo vuonna 1226 se liitettiin kataarien pariin tehdyn Albigensian ristiretken seurauksena murskattiin ja kaupungin itsenäisyys menetettiin. Asukkaiden kieltäytyessä avaavasta porttia Ranskan kuningas Ludvig VIII:n ja paavin joukoille, seurasi kolmen kuukauden piiritys, joka mursi kaupungin puolustuksen.

Avignonin vankeus - paavit Avignonissa

1300-luvun alussa – 1309 – roomalaiskatolisen kirkon paavi ja koko kirkon hallinto siirtyi Ranskan kuninkaan toimesta Avignoniin, joka kuului silloin Sisilian kuningaskuntaan. Ollessaan Rooman sijasta Avignonissa roomalaiskatolinen kirkko oli alistettu useissa asioissa Ranskan kuninkaan alaisuuteen ja päätöksiin. Tämä ns. Avignonin vankeus – ajanjaksosta käytetään joskus myös nimitystä ”paavien Baabelin vankeus” – kesti lähes 70 vuotta, aina vuoteen 1377 asti.

Avignonin paavit

Noina ”vankeuden vuosina” 1309–1377 Avignonissa asui kaikkiaan seuraavat seitsemän paavia:

• Klemens V (paavina 1305-1314)
• Johannes XXII (1316-1334)
• Benedictus XII (1334-1342)
• Klemens VI (1342-1352)
• Innocentius VI (1352-1362)
• Urbanus V (1362-1370) ja
• Gregorius XI (1370-1378)

Palais des Papes

Paaveille rakennettiin vuosina 1335–1364 suojaksi palatsi, joka tunnetaan yhä nimellä Palais des Papes, Paavien palatsi. Palatsin todella massiiviset ja paksut seinät ovat yli viisi metriä paksut. Nykyään palatsi toimii museona.

Avignon pysyi kirkon hallinnassa vuoteen 1791, jolloin Ranska valtasi sen itselleen vallankumouksensa tiimellyksissä.

HAP