Gregorios Armenialainen
Ortodoksi.netista
Pappismarttyyri, apostolien vertainen ja Armenian valistaja Gregorios (Grigor), Suur-Armanian valistaja, syntyi vuonna 257. Hän polveutui Parthian, nykyisen Iranin alueella sijainneen historiallisen valtion arsakidien dynastiasta. Kun hänen isänsä, Anak, pyrkiessään Armenian valtaistuimelle, murhasi sukulaisensa, kuningas Khosrov I:n, kaikki Anakin suvun jäsenet oli tarkoitus tuhota.
Gregorios pelastuu kostolta
Eräs sukulaisista suojeli Grigoria ja hän vei lapsen ja hänen veljensä pois Armeniasta Kesarean Kappadokiaan ja antoi kastaa Grigorin kristityksi ja hänelle annettiin nimeksi Georgios. Aikuistuttuaan Gregorios meni naimisiin armenialaisen Mariamin kanssa ja he saivat kaksi poikaa, mutta Georgios jäi varhain leskeksi. Pojilleen Gregorios opetti kristinuskon hurskautta. Yksi pojista – Ortakes – vihittiin myöhemmin papiksi ja toinen – Aristakes – lähti kilvoittelemaan munkkina erämaahan.
Kuninkaan palveluksessa
Sovittaakseen isänsä tekemän synnin, kun hän oli murhannut Trdatin (latinaksi: Tiridatus) isän, Gregorios meni Trdatin palvelukseen ja oli hänelle uskollinen palvelija. Trdat piti Gregoriosta ystävänään, mutta hän oli suvaitsematon kristinuskoa kohtaan. Kun hän aikanaan nousi Armenian roomalaisten tukemana Armenian valtaistuimelle, hän kuninkaana alkoi vaatia että pyhä Gregorios luopuisi kristinuskosta.
Pyhää kidutetaan
Pyhän Gregorioksen tiukkuus ja luovuttamattomuus katkeroittivat Tridatin ja kun hän lisäksi sai tietää, että Gregorios oli hänen isänsä murhanneen miehen poika, hän antoi alaistensa kiduttaa pyhää Gregoriosta julmasti: häntä riiputettiin pää alaspäin sidottuna ja kiviä kaulaan ripustettuna päiväkausia, hänet yritettiin tukehduttaa kitkerällä ja haisevalla savulla, häntä pilkattiin ja hän joutui kävelemään rautaisilla sandaaleilla, johon oli laitettu nauloja sisälle.
Kärsimyksiensä aikana pyhä Gregorios lauloi psalmeja. Vankilassa Herra paransi kaikki hänen haavansa. Kun Gregorios jälleen seisoi iloisena ja vahingoittumattoman keisarin edessä, tämä käski toistaa kidutukset uudestaan. Mutta pyhä Gregorios kesti nekin horjumatta entisellä päättäväisyydellä. Hänen päällensä kaadettiin kuumaa lyijyä, hänet heitettiin kyykäärmeitä täynnä olevaan kaivoon, mutta Herra pelasti hänet näiltä ja käärmeet eivät vahingoittaneet häntä ollenkaan.
Armenia saa ensimmäiset marttyyrinsa
Eräät hurskaat naiset syöttivät Gregoriosta salaa antaen hänelle leipää. Pyhä enkeli ilmestyi marttyyrille ja vahvisti ja kannusti häntä. Pyhä Gregorios oli kaivossa neljätoista vuotta, jona kuningas murhasi raa’asti Armenian ensimmäiset marttyyrit, pyhät marttyyrit Ripsimian (Ripsime) ja Gaianan sekä heidän toverinsa noin 35 neitsytmarttyyria. Tämän tapahtuman johdosta kuningas Trdat sairastui vakavasti.
Kuningas kastetaan kristityksi
Pyhä Gregorianos vapautettiin kaivosta, koska kuninkaan sisar oli nähnyt unen, että Gregorioksen rukous voisi pelastaa kuninkaan. Gregorios alkoi saarnat kansalle ja kehotti heitä kääntymään pois pimeydestä ja epäjumalien palvonnasta kohti Kristusta. Ihmiset alkoivat uskoa Kristukseen ja he halusivat rakentaa suuren kirkon Hänen kunniakseen. Kun se valmistui, pyhä Gregorios toi sinne marttyyreina kuolleiden pyhien nunnien reliikkejä. Tämän jälkeen hän paransi kuningas Trdatin karkottamalla häntä vaivanneen demonin ja kuningas kastettiin Eufratvirran alkulähteillä yhdessä suuren kansanjoukon ja ylimysten kanssa.
Ensimmäinen kristitty valtio – Armenia
Pian näiden tapahtumien jälkeen koko Armenia julistettiin kristityksi valtioksi. Tämä tapahtui vuonna 301, kun kuningas Trdat julisti kristinuskon Armenian valtionuskonnoksi. Näin kristinuskolle annettiin ensimmäisen kerran maailmassa virallinen asema yhdessä valtakunnassa.
Epäjumalien temppeleitä tuhottiin, kouluja ja luostareita perustettiin ja kirkkoja rakennettiin todellisen Jumalan palveluspaikoiksi. Pyhä Gregorios vihittiin papiksi ja vuonna 302 piispa Leontions vihki hänet Armenian piispaksi.
Armenian kirkon keskuspaikaksi tuli maan tuolloinen pääkaupunki Etšmiadzin nykyisen pääkaupungin Jerevanin lähistöllä. Kuningas Trdat osallistui omin käsin katedraalin rakentamiseen ja usko levisi maassa nopeasti.
Gregorios, Armenian Valontuoja
Saatuaan työnsä päätökseen pyhä Gregorios vetäytyi kilvoittelemaan erämaahan Armenian vuorille. Armenian kirkon johtoon tuli hänen poikansa Aristakes. Hänet vihittiin Kappadokiassa piispaksi ja hän oli yksi vuoden 325 Nikean ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 318 isästä.
Pyhä Gregorios Armenialainen kuoli rauhallisesti vuonna 328 (joidenkin tietojen mukaan vasta vuonna 332) ja häntä nimitetään Armenian kirkon eteen tehtyjen ansioidensa vuoksi Armeninan Valontuojaksi. Hänet haudattiin Thortaniin ja hautapaikan lähistölle rakennettiin luostari. Myöhemmin reliikkejä on viety myös Konstantinopoliin ja sieltä takaisin Armeniaan. Osa reliikeistä vietiin ikonoklasmin aikana Napolii, mutta ne on palautettu vuonna 2001 Jerevaniin Armenian kirkon 1700-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Gregorios Armenialaista, Armenian valistajaa ja Valontuojaa aina vuosittain syyskuun 30. päivänä. Armenian kirkko muistelee häntä tuon päivän lisäksi useana muunakin päivänä (syntymä, kidutus, kuiluun syökseminen, kuilusta nouseminen ja reliikkien löytyminen). Pyhän Gregorios Armenialaisen käsi on kuvattuna Armenian kirkon johtajan, katolikoksen, virallisessa symbolissa.
Tropari ja kontakki
Tropari, 4.säv.
- Luonteeltasi apostolien kaltaisena ja heidän istuimensa perijänä | Jumalan Hengessä sinä teoissasi koit hengen näkyjen korkeutta. | Sen tähden toimittaessasi totuuden sanan palvelusta | sinä kärsit uskosi tähden aina verikuolemaan asti. || Rukoile, pappismarttyyri Gregorios, Kristukselta Jumalalta pelastusta sieluillemme.
Kontakki, 2.säv.
- Uskovaiset, ylistäkäämme tänään lauluin ja veisuin kunniakasta arkkipiispaa, | totuuden puolesta kärsinyttä Gregoriosta, | paimenta ja opettajaa, | koko maailman valoa ja puoltajaa, || sillä hän rukoilee Kristusta pelastamaan meidät.