Troitse-Sergijevin lavra

Troitse-Sergijevin luostari tai lavra (Троице-Сергиева Лавра), suom. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra on luostarialue Venäjällä Sergijev Posadissa, entisessä Zagorskissa, 70 kilometriä Moskovasta koilliseen. Se on nykyisin Venäjän ortodoksisen kirkon tärkeimpiä keskuksia.

Ensimmäisen luostarin alueelle perusti Sergei Radonežilainen vuonna 1345. Hän rakensi puisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon Makovetsin kukkulalle. Pääosa nykyisestä lavrasta rakennettiin 1400–1700-luvuilla, ajalle ominaiseen sotilaalliseen tyyliin, koska uskonnollisen merkityksen lisäksi luostarit toimivat tuolloin väestön suojapaikkoina levottomuuksien uhatessa. Linnoitusmuotoon sisältyvät aluetta ympäröivä muuri ja sen kolmetoista tornia. Luostari sai lavran arvon vuonna 1744.

Tsaari Boris Godunov on haudattu luostarin pääkirkkoon, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraaliin, joka on kopio Kremlin katedraalista, ja symboloi valtiovaltaa. Kirkossa on kapeat, korkeat ikkunat kahdessa kerroksessa, paksut valkeat seinät ja siniset ja kultaiset, liekkien muotoiset kupolit, jotka symboloivat sitä että rukouksen on oltava palava kuin liekki.

Lavran aarteiden joukossa on Andrei Rublevin kuuluisa ikoni Pyhä Kolminaisuus. Ikoni on nykyisin Tretjakovin galleriassa Moskovassa.

Lähteet

• Wikipedia
  Tekstin julkaisulisenssi: GDFL

Katso myös

• Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavran kotisivut, joilla myös video.