Toiminnot

Joosef Arimatialainen

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 30. heinäkuuta 2012 kello 11.57 – tehnyt Mikko (keskustelu | muokkaukset)
Pyhä ja vanhurskas
Joosef Arimatialainen
romanialainen seinämaalaus.
Kuva: Hannu Pyykkönen
Kristuksen ristiltäotto
ikoni 1300-luvulta.
Kuva Wikipedia.

Pyhä ja vanhurskas Joosef Arimatialainen oli varakas juutalainen ja juutalaisen Sanhedrinin (suuren neuvoston, juutalaisten ylimmän tuomioistuimen) jäsen. Samalla hän oli Jeesuksen salainen seuraaja (Matt.27:57-60, Mark.15:43-47, Luuk.23:50-53, Joh.19:38-42).

Hänen muistopäiväänsä vietetään muualla ortodoksisessa maailmassa (ei Suomessa) heinäkuun 31. päivänä. Häntä muistellaan useissa ortodoksisissa paikalliskirkoissa (myös Suomessa) vielä pääsiäisen jälkeen mirhantuojien sunnuntaina (2. sunnuntaina pääsiäisen jälkeen eli mirhantuojien ja vanhurskaan Joosefin sunnuntaina).

Jeesuksen hautaaja

Yhdessä pyhän Nikodemoksen kanssa pyhä Joosef otti Kristuksen pois ristiltä Hänen kuolemansa jälkeen ja hautasi Hänet omaan, itselleen varaamaansa hautakammioon. Juutalaisten urkkijat huomasivat tämän ja kertoivat asiasta viranomaisille, jotka vangitsivat pyhän Joosefin. Ylösnoussut Kristus ilmestyi pyhälle Joosefille vankilassa ja näin todisti ylösnousemuksensa. Myöhemmin juutalaiset vapauttivat pyhän Joosefin vankilasta ja karkottivat hänet Jerusalemista.

Ison-Britannian pyhä

Pyhä Joosef Arimatialainen matkusti laajalti ja levitti Kristuksen ilosanomaa, evankeliumia. Hänen kerrotaan vierailleen myös Isossa-Britanniassa, jossa perimätiedon mukaan hänen sanotaan kuolleen rauhallisesti.

Kristillisen perinteen mukaan pyhän Joosefin katsotaan olleen se mies, josta profeetta Jesaja mainitsee Vanhan testamentin kirjassaan (Jes.53:9): Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Uudessa testamentissa hänet mainitaan kaikkien evankelistojen evankeliumeissa ristiltä ottamisen yhteydessä, mutta ei muualla.

Sepitettyjä tarinoita

Pyhään Joosef Arimatialaiseen liitetään monia jälkeenpäin syntyneitä ja sepitettyjä tarinoita. Häneen on liitetty tarinoita ns. Graalin maljasta ja vartijasuvun perustamisesta, joilla lienee yhteyksiä kelttiläisiin taruihin. Erään tarinan mukaan jopa kuningas Arthurin äiti olisi ollut Joosefin jälkeläinen. Samoin eräässä tarinassa pyhästä Joosefista on tehty Jumalansynnyttäjän eno eli hänen äitinsä veli.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Joosef Arimatialaista aina vuosittain hänen omana muistopäivänään heinäkuun 31. päivänä sekä yhdessä mirhantuojanaisten kanssa mirhantuojien ja vanhurskaan Joosefin sunnuntaina, joka on aina toinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen.

HAP