Toiminnot

Portaat (kirjaesittely)

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 1. huhtikuuta 2018 kello 19.15 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)

Aamun Koitto julkaisi oheisen EP:n (mahdollisesti isä Erkki Piiroisen) kirjoittaman kirja-arvion huhtikuun numerossaan 8/1986. [50]


Johannes Siinailainen: Portaat

Suom. Johannes Seppälä, OKJ, Pieksämäki 1986, 284 s.

Kirjan kansi
Aamun Koiton nr. 8/1986 kansilehti

Suomen kristikansan luettavaksi on nyt suomeksi ilmestynyt merkittävä hengellinen teos, joka on syntynyt jakamattoman kirkon aikana kuudennella vuosisadalla. Teoksesta on käytetty nimityksiä ”Hengelliset laintaulut”, ”Hyveiden portaat” tai pelkästään vain ”Portaat”, jolla nimellä se on nyt ilmestynyt suomeksi. Teoksen on kirjoittanut nuoruudestaan alkaen oppia saanut ja kilvoituselämään antautunut Siinain luostarin igumeni Johannes, joka eli vuosina 525-600. Hänestä on käytetty nimityksiä Johannes Siinailainen, Johannes Skolastikko, Toinen Mooses ja Johannes Klimakos, viimeksi mainittu on muodostunut hänen teoksensa kreikkalaisesta nimestä Klimaks.

Johannes meni jo 16-vuotiaana Siinain luostariin, jossa hänen ensimmäisenä ohjaajanaan oli hurskas isä Martyrios. Opettajansa kuoltua Johannes siirtyi noin kahden tunnin matkan päähän luostarista erakoksi. Kilvoiteltuaan 40 vuotta erakkona hänet kutsuttiin Siinain luostarin igumeniksi. Ennen kuolemaansa hän kuitenkin palasi erakkomajaansa ja siinä kirjoitti teoksensa, jonka hän lähetti Raitoon igumenille, Johannekselle. Teos jakaantuu kolmeenkymmeneen lukuun, jotka portaitten tavoin ohjaavat kilvoittelevaa ihmistä alemmalta asteelta ylöspäin.

Johannes Siinailaisen Portaat on vuosisatojen ajan toiminut rukous- ja kilvoituselämän käsikirjana sekä idässä että lännessä. Se on käännetty monille vanhoille kielille ja viime vuosisatoina myös uusille kielille esim. italiaksi, espanjaksi, kreikaksi, portugaliksi, venäjäksi, romaniaksi, ranskaksi, englanniksi, saksaksi ja nyt myös suomeksi. Suomennoksen on suorittanut Uppsalassa toimiva pastori Johannes Seppälä Athoksen suuren lavran erakon Sofronioksen vuonna 1883 julkaiseman tekstin mukaan, joka puolestaan perustuu 14. vuosisadalta peräisin olevaan käsikirjoitukseen.

Teoksen hengelliset ohjeet ovat syvällistä opetusta, mutta mieleen painuvasti ja ihmisläheisesti sanottua. On varsin ilmeistä, että teos saa maassamme hartaita lukijoita heidän uskontokuntaansa katsomatta ja he samalla hengellistä ravintoa itselleen. Lainattakoon muutamia opettavaisia lauseita tästä teoksesta:

"Älä yritä rukoillessasi selittää pikkutarkasti syntejäsi, ettet tulisi itsesi vainoojaksi."

"Älä rukoillessasi viisastele, sillä lasten jokeltelut ovat Taivaalliselle Isälle mieluisia."

"Kun seisot rukouksessa, olkoon sielusi viitta kaunattomuuden langasta kudottu."

"Olkoon rukouksesi sävy koreilematon, sillä publikaani ja tuhlaajapoika pääsivät sovintoon Jumalan kanssa yhdellä sanalla."

"Vaikka olisit noussut hyveiden koko portaikon, rukoile syntiesi päästöä Paavalin sanoin, että olet syntisistä suurin."

"Kun jonkun rukoussanan kohdalla tunnet nautintoa tai pistoksen, viivy siinä, sillä enkelisi rukoilee kanssasi."

"Usko antaa rukoukselle siivet, sillä ilman niitä se ei voi lentää taivaaseen."

E.P

[50] (Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 8/1986, joka ilmestyi 1.4.1986, sivulla 133 [s. 28])

Katso aikaisemmat artikkelien uudelleen julkaisut Ortodoksi.netissä