Jakob Sarugilainen

Jakob Sarugilaista pidetään yhtenä parhaimmista syyrialaisista runoilijoista. Usein hänet mainitaan heti seuraavana pyhän Efraim Syyrialaisen jälkeen.

Jakob syntyi vuonna 451 papin perheeseen pienessä Kurtamin kylässä muinaisen Sarugin alueella Eufratin varrella nykyisessä Turkin Suruçissa. Hän opiskeli kuuluisassa Edessan koulussa vuosina 469 – 473 ja palasi takaisin kotiseudulleen Sarugiin, missä hänet vihittiin ensin papiksi. Hän palveli muun muassa Hauran kirkossa. Vuonna 519 Jakob vihittiin Batnanin piispaksi alueen pääpaikkaan Batnan da-Srughiin, jossa hän oli suosittu puhuja ja runoilija.

Koska Jakob syntyi samana vuonna kuin Kalkedonissa pidettiin neljäs ekumeeninen kirkolliskokous, jonka seurauksena Bysantin kirkko hajaantui ja siitä erkani suuri joukko ryhmiä muodostaen myöhemmin Syyrian ortodoksisen kirkon. Jakob siis eli noina vuosina tuon varsin kuohuvan vaiheen kirkon historiassa keisarin vainotessa anti-kalkedonialaisia julmasti. Hän pysytteli kuitenkin syrjässä näistä kiistoista ja poliittisista kysymyksistä.

Jakobin kerrotaan saaneen hymnien laatimisen lahjan jo varhain lapsena, mutta varsinaisten tekstien muistiin merkitseminen alkoi vasta 22 vuoden iässä. Joidenkin lähteiden mukaan runoelmia oli lähes 800 ja niistä on vain pieni osa säilynyt jälkipolville.

Sujuvan kirjoitus- ja puhetyylinsä vuoksi Jakob sai lisänimiä kuten ”Pyhän Hengen huilu” ja ”Uskovaisen kirkon harppu”. Valtaosa Jakobin tuotannosta oli runomuodossa olevia opetuspuheita, homilioita. Niitä on julkaistu keskiajalla useilla kielillä muiden muassa arabiaksi, etiopiaksi ja armeniaksi, mutta nykykielille niitä on käännetty vain pieni osa. Näiden lisäksi Jakob kirjoitti myös proosamuotoisia homilioita, jotka kuitenkin ovat jääneet vieläkin tuntemattomammiksi. Tuotantoon kuuluu vielä monia kommentaareja, joista vain Hoosea on julkaistu.

Jakob kuului monofysiitteihin, mutta kuten edellä ilmeni, hän pysytteli erillään teologisista riidoista. Hänen kirjoituksensa eivät ole filosofis-teologisesti spekuloivia, hänen kielensä on runollista ja ajattelu myyttisen vertauskuvallista. Syyrialaisortodoksisessa kirkossa Jakob on yhä arvostettu pyhä.

HAP

Jakobin teoksia nykykielillä

• Memra-runoelma käsitellen Jumalanäitiä -> Jacob of Serug (1998). Mary Hansbury. ed. On the Mother of God. Crestwood, NY, US: St. Vladimir's Seminary Press. ISBN 0881411841.
  Lisäksi -> Giacomo de Sarug (1953). Constantino Vona. ed (italiaksi). Omelie mariologiche. Lateranum: nova ser., an. 19, n. 1-4. Rome: Facultas Theologica Pontificii Athenaei Lateranensis.
• Seitsemän memraa juutalaisia vastaan -> Jacques de Saroug (1976). Micheline Albert. ed (ranskaksi). Homélies contre les Juifs. Patrologia Orientalis; t. 38, fasc. 1. Turnhout: Brepols.
• Memra joistakin valituista juhlista -> Jacob of Serugh (1997). Thomas Kollamparampil. ed. Select festal homilies. Bangalore and Rome: Dharmaram and Centre for Indian and Inter-Religious Studies.
• Neljä memraa luomisesta -> Jaques de Saroug (1989). Khalil Alwan. ed (ranskaksi). Quatre homélies métriques sur la création. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium. Scriptores Syri. 0070-0452 ;t.214, 215. Leuven: Peeters.
• Memra Mooseksen verhosta -> Brock, Sebastian Paul (1981). "Jacob of Serugh on the Veil of Moses". Sobornost'/Eastern Churches Review 3 (1): 70–85.
• Memra Efraimista -> Jacob of Sarug (1995). Joseph P Amar. ed. A metrical homily on holy Mar Ephrem. Patrologia Orientalis; t. 47, fasc. 1. Brepols.
• Memra Simeon Styliitasta — Harvey, Susan Ashbrook (1990). "Memra on Simeon the Stylite". in Vincent L Wimbush. Ascetic behavior in Greco-Roman antiquity: a sourcebook. Minneapolis: Fortress. pp. 15–28. ISBN 0800631056.
• Proosamuotoisia homilioita -> Jacques de Saroug (1986). Frédéric Rilliet. ed (ranskaksi). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.
• Memra Tuomaksesta -> Jakob von Sarug (1976). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (saksaksi). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.
• Memra Melkizedekista -> Thokeparampil, J (1993). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.
• Kirjeitä -> Bou Mansour, Tanios (1993) (ranskaksi). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.

Lähteitä

• Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: Paraiisi on idässä (1999), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6
• Mar Jacobus Sarugensis (1905). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.
• Iacobus Sarugensis (1952). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.