Ignatios Antiokialainen
Ortodoksi.netista
Pyhä pappismarttyyri Ignatios Jumalankantaja (n. 50 jKr – 107 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa pyhän apostoli Pietarin ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa Polykarpoksen kanssa sai opetuksensa pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, kirkon virkahierarkiaa, erityisesti piispuutta, kirkon ykseyttä, ehtoollista sekä doketististen ja judaististen harhaopettajien välttämistä.
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös apostolinen suksessio on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.
Lähteet
- Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.
- Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät.
- Orthodox Saints for December