Jumalan hyvyys vetää luomakuntaa puoleensa
Ortodoksi.netista
Kirjoituksissa Jumalaan viitataan seuraavankaltaisilla ilmaisuilla:
- hyvä, rakkaus, tieto, viisas, vanhurskas, valkeus, loisto, aamunkoitto, sana, elämä ja niin edelleen.
Näin Hänen ja meidän nimemme sekoittuvat ja meidän nimemme saavat Hänen nimiensä kauneutta. Me kaipaamme sen rakkautta, joka on rakastanut meitä tulemalla alas hyvyytensä korkeudesta meidän kurjuutemme alhaisuuteen. Alas tulemisellaan Hän on nostanut meidät maallisuudesta hengellisyyteen ja yhdistänyt meissä olevan jumaluuden Korkeimpaan Jumaluuteen. Hän on tehnyt tämän antaakseen armostaan meidän ymmärtää ja tuntea jumalallistumisemme. Me näet saamme Hänen kaltaisuutensa hahmoa, sen Jumalan kuvan, joksi meidät alussa luotiin meissä olevan jumaluuden perusteella. Näin saamme käydä kohti korkeinta Jumalolentoa, joka on korotettu ja salattu kaikkien mielen toiselle puolen.
Hän on näet asettanut kaikkiin aistien tavoittamattomissa oleviin ja näkyväisiin sieluttomiin olentoihin jotain Hänen hyvyydestään, joka on kaikkea hyvää parempaa ja kaikkia olemuksia korkeampaa. Hän on meissä olevan jumaluuden korkein Jumaluus.
Kaikkeen luotuun on kätketty jotain hyvää ja sen avulla me voimme kaivata ja ikävöidä kaiken hyvän yläpuolella olevan Hyvän rakkautta. Hänestä loistavan säteen tähden meillä on kaipaus kohti Hyvää. Sen varassa me voimme kaivata sitä valoa, joka on kaiken valon yläpuolella, ja sitä hyvää, joka on kaiken hyvän yläpuolella.
(käännös syyriasta © munkki Serafim)
<- katso edellinen opetusteksti: Ylösnousemus: kaksinkertainen ovi ikuisuuteen ~ katso seuraava opetusteksti: (julkaistaan myöhemmin) ->