Filoksenos Mabbugilainen

Filoksenos Mabbugilainen (syyriaksi: ܐܟܣܢܝܐ ܡܒܘܓܝܐ / Aksenāyâ Mabûḡāyâ, tunnetaan joissakin etenkin saksankielisssä yhteyksissä myös nimellä Xenajas Mabbugilainen) syntyi Persian Tahalissa Beth Garmain alueella Tigris-joen itäpuolella joskus 400-luvun puolenvälin tienoilla. Persiasta hän pakeni jo varhain lapsuudessa kristittyjen vainoja ja hän asui Edessassa opiskellen siellä mainekkaassa Edessan koulussa – mahdollisesti Narsain alaisuudessa. Filoksenoksesta ilmapiiri tuntui kuitenkin liian nestoriolaiselta ja hän siirtyi vielä lännempään antiikin Hierapolikseen silloiseen Mabbugiin (nykyisin Syyrian Manbij, Aleppon koillispuolella).

Filoksenoksesta tuli Mabbugin piispa vuonna 485 ja hänen johdollaan alue siirtyi nestoriolaisuudesta monofysiittiseen tunnustukseen. Monofysitismistä tuli aikaa myöten hänelle rasite, hän joutui kuulusteluihin Konstantinopoliin oppinsa vuoksi ja häntä vaadittiin vuonna 519 monofysiittien vainojen yhteydessä allekirjoittamaan niin sanottu Khalkedonin tunnustus.

Filoksenos kieltäytyi 54 muun piispan kanssa tästä allekirjoittamisesta ja hänet erotettiin, julistettiin anateemaan ja karkotettiin sen vuoksi ensin Traakiaan ja myöhemmin Paflagoniaan nykyisen Turkin alueelle Ankaran seudulle Gangraan (nyk. Çankırı) , jossa hänet murhattiin vuonna 523.

Kaikesta huolimatta Filoksenos Mabbugilainen on Severos Antiokialaisen ohella yksi syyrialaisortodoksisen kristologian maineikkaimmista nimistä. Hänen teoksistaan kuitenkin vain osa keskittyy kristologiaan.

Munkki Serafim sanoo Filoksenoksesta kirjassan Paratiisi on idässä:

Hän on taitava, tyylikäs ja syvällinen kirjoittaja, mutta enemmän opin selventäjä kuin omaperäinen julistaja.

Munkki Serafimin mielestä Filoksenoksen kristologia liittyy sulavasti syyriankieliseen perinteeseen, jossa esimerkiksi Kristuksen ihmisyyden ja jumaluuden suhdetta nimitetään ”sekoittumiseksi” (Efraim), mikä myöhemmin muuttui harhaopiksi.

Filoksenos on myös persoonana hyvä esimerkki nykymaailman ekumenian vaikeuksista: syyrialaisortodokseille hän on pyhä, mutta kreikkalaisortodokseille (melkiiteille) harhaoppinen, joka yhä on anateeman alainen.

HAP

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim: Paratiisi on idässä s. 336 - 337