Täydellinen rukous on rakkauden rukous
Ortodoksi.netista
(valokuva © veli Martinus, Valamon luostari)
On kirjoitettu, että joutilaisuus synnyttää paheiden paljouden ja että munkki, joka ei rukoile, on joutilas. Isät ovat jättäneet jälkeensä opetuksen, jonka mukaan ihminen tekee Jumalan töitä niin kauan kuin hän rukoilee. Tämä on lakkaamatonta rukousta, mutta en myönnä, että se olisi täydellistä rukousta. Täydellisten tapauksessa ajatusmaailma on tyyntynyt ja uudistunut Hengessä ja mieli on uppoutunut jumalalliseen rakkauteen. He ovat tulleet Jumalan asuinpaikaksi salaisessa sisäisessä näyssä.
Rukous ei ole oppia, tietoa eikä sanoja, vaan mielen avaraa tyhjyyttä, hiljaista ja henkistä tajuntaa, joka kootaan ja tyynnytetään mielenliikkeiden ja aistien hiljaisuudessa ja joka huipentuu ajatusten poispyyhkimiseen ja kaikesta ahdistuksesta tyhjentymiseen. Olemuksemme yhtenäisyys on meille hyödyksi rukouksen aikana, sillä se edesauttaa sitä, että voimme seurustella rukouksessa Jumalan kanssa ilman huntua tai välittäjää – estipä meitä sitten paha ajatus tai huijasipa meitä hyvien asioiden mietiskely. On näet sama, tappaako poikansa hunajalla vai veitsellä.
Jos himoitset rukousta, nosta mielesi harteilta kaikki maailman asiat, sen huolet ja kunnia. Ota omin käsin kiinni rakkaat lapsesi – hyvät ja pahat muistosi. Rukouksen hetkellä syökse kaikki oleva ja ei-oleva näkymättömään kuiluun, nouse mielessäsi alastomana kohti ristiä ja siirry tulevaan maailmaan. Ja kaikesta tyhjentyneenä voit aloittaa rukouksesi; kukaties olet kyllin vahva voidaksesi rukoilla levollisen rukouksen.
Niin kauan kuin jonkin asian kohdatessasi tunnet himoa tai kenen tahansa ihmisen kohdatessasi tunnet vihaa, älä luule puhdistuneesi sisältä niin, että pystyisit rukoilemaan kokonaisvaltaisesti. Sielu ei loista rukouksessa ennen kuin se on puhdistunut. Älä oleta rukoilleesi puhtaasti niin kauan kuin sinun sisältäsi löytyy pienikään vihan kasvain – vaikka se vaikuttaisi vain yhtä ainoaa ihmistä muistaessa.
Rakkauden rukous on ehtymätön lähteensilmä, joka kastelee sielun rauhalla ja ilolla. Kun sydämen lähde syttyy rakkauden tulesta ja kilvoituksen puista niin, että mieli lehahtaa hyvyyksien mietiskelystä, rukouksen kasvi voimistuu alkaen loistaa ja valaista katselemistasi (theoria). Silloin tuo kasvi täyttyy rauhalla ja ilolla ja suitsuaa itsestään, sillä rukous on tullut Jumalan lahjaksi. Todellinen rukous, joka kumpuaa puhtaasta mielestä, puhdistaa sydäntä niin, että huokaukset ja ilonkyyneleet alkavat kummuta esiin tahdosta riippumatta, ja sielu ojentuu kohti Jumalaa. Autuas se sielu, joka on maistanut tätä ihanuutta.
Rukouksessa ruumis työskentelee sydämen kautta ja sydän mielen kautta, yhdessä mielen ja ymmärryksen kanssa. Ne kiteytyvät syväksi valitukseksi, joka suree Jumalassa. Jos näin ei ole ja rukous kulkee sydämen läpi vain pintapuolisesti, se jää vajaaksi eikä ole vielä kasvanut täyteen mittaansa. Jos rukoillessasi ajatuksesi vetää sinua jonkin rukouksen jälkeen suoritettavan muun toimen puoleen, et vielä rukoile kokonaisvaltaisesti.
Rukous on sisäistä katselua, joka saa valonsa Hengessä ja kiinnittyy salaisesti siihen hyvään, jota on istutettu sydämeen. Rukous on ymmärrystä, joka visertää lakkaamatonta ylistystä enkelien kielellä. Rukouksen jyvä, josta isät puhuvat, viittaa tietoon, joka on jo luomisessa kylvetty meidän luontoomme ja jossa meissä oleva Jumalan valtakunta asuu. Rukouksen tähkä taas viittaa sen erityisominaisuuden kasvuun, jonka kautta mieli nousee tuntemaan Luojansa. Rukouksen korsi viittaa niiltä kahdelta alttarilta kerättävään ravintoon, joiden vaikutuspiirissä mieli kasvaa, saa harjoitusta ja nousee kohti yhtä ja yksinkertaista alttaria – pyhien aineetonta uudistumista. Tämä tapahtuu, kun mieli on valmistettu ja tehty itsessään täydelliseksi, kun se on salaisesti kuollut ja tullut jälleen eläväksi. Mieli on etumaksuna saanut jo täällä maistaa osan, ja ruumiin sakeudesta vapauduttuaan se saa maistaa täydellisesti.
(käännös syyriasta © munkki Serafim)
<- katso edellinen opetusteksti: Armon loisto ~ katso seuraava opetusteksti: (julkaistaan myöhemmin) ->