Serafi
Ortodoksi.netista
Ennusmerkki-ikonissa Jumalanäidin ympärillä serafeja (punainen) ja kerubeja. Ikoni 1700-luvulta, Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi. Kuva: Wikipedia
Serafit (kreikaksi: Σεραφείμ / serafim) ovat enkelien hierarkiaan kuuluvia taivaallisia olentoja, jotka kuuluvat näkymättömään eli hengelliseen maailmaan. Sana serafim tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää.
Raamatussa serafit mainitaan muun muassa Jesajan kirjassa (Jes.6:2):
- Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.
Serafit kuuluvat enkelien korkeimpaan hierarkiaan yhdessä kerubien ja valtaistuinten kanssa.
Serafit kuvataan Raamatussa kuusisiipisiksi olennoiksi, jotka kahdella siivellä peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. Serafeja pidetään rakkauden, valon ja tulen enkeleinä, niiden väti taiteessa on usein punainen.
Serafit ovat kaikkein lähinnä Jumalaa ja niiden tarkoitus on ylistää häntä.