Pyhtitsan luostari

Pyhtitsan (Pühtitsan) luostari (viroksi: Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster, venäjäksi: Пюхтицкий Успенский монастырь / Pyhtitskij Uspenskij monastir) on nunnaluostari Kuremäessä Koillis-Virossa lähellä Venäjän rajaa. Se oli kauan Viron ainoa ortodoksinen luostari (nykyisin on Saarenmaalla Orissaarenkunnan Öörikun kylässä Viron apostoliseen ortodoksiseen kirkkooon kuuluva nunnaluostari, joka vihittiin käyttöön 13.06.2009) ja Pyhtitsan luostarilla on useita skiittoja eri puolilla Viroa. Pyhtitsa kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen ja siellä palvelee noin 150 nunnaa. Pyhtitsa on viron kieltä ja tarkoittaa siunattua paikkaa.

Historiaa

Pyhtitsan luostari perustettiin vuonna 1891 Pyhtitsan kukkulalle. Paikalla on ollut ortodokseja ainakin 1100-luvulta lähtien Novgorodin vaikutuksen kautta.

Syrenetsin kronikan mukaan, Pyhtitsan tammilehdossa tapahtui ihme, kun paimen oli tuomassa laumaansa läheiseen laaksoon yli 400 vuotta sitten. Hän näki Jumalanäidin ilmestyvän lähteen luona. Hän kutsui kyläläiset ja he löysivät vanhan ikonin ison tammen alta. Tämä ikoni on nykyäänkin luostarin kallein aarre. Se oli pitkään säilytettävänä Syranetsin kirkossa, joka sijaitsi 20 virstan päässä Pyhtitsasta. Ikoni palautettiin Pyhtitsaan ristisaatossa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päivänä ja Syranetsin kirkkoon annettiin toisinto ikonista. Ikoni on 45 x 55 senttimetrin suuruinen ja sitä ympäröi hopeinen riisa. Pyhtisan Ihmeitä tekevää Jumalanäidin ikonia säilytetään nykyään luostarin pääkirkossa. Ikonin ilmestyspaikalla sijainneen lähteen pyhällä vedellä on parantava voima ja pyhiinvaeltajilla on lupa ottaa sitä mukaan pullollinen.

Vuonna 1888 Kostroman luostarin nunna Varvara Blokhina lähetettiin Jeween (nyk. Jöhvi) perustamaan luostaria Pyhtitsan kukkulalle. Hän toimi luostarin ensimmäisenä igumenia vuosina 1888-1897. Luostarin nunnien tehtäviin kuului muun muassa sairaista ja orvoista huolehtiminen, kirjoittaminen ja neuletyöt.

Arkkitehtuuri

Pyhtitsan luostari sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla, Pyhtitsan kukkulalla, ja se hallitsee maisemaa pitkälle. Kukkalaa ympäröi lehtometsä. Pyhtitsan luostari omistaa 75 hehtaaria maata, josta 24 hehtaaria on viljeltynä. Luostaria ympäröi paksu graniittimuuri, jonka läpi pääsee pääportista, joka toimii myös kellotornina. Siinä on seitsemän kelloa, joista painavin painaa 2648 kilogrammaa. Koko luostari on valtion suojeluksessa oleva historiallinen monumentti.

Pyhtitsan luostarin yleiskaavan suunnitteli vuonna 1892 Pietarin Taideakatemian professori Mihail T. Preobrazenski (1854-1930). Rakennuksista hallitsevin on tiilinen pääkirkko. Muut rakennuksen ovat pääosin puisia ja erittäin hienosti koristeveistettyjä. Rakennusten tyyli on perinteistä venäläistä tyyliä mukailevaa, jota käytettiin ennen tsaari Pietari Suuren aikaa. Puuarkkitehtuuri on hyvin samanlaista kuin Pohjois-Venäjällä Jaroslavissa, Suzdalissa ja Rostovissa. Luostarin paikalla sijaitsi kesken jäänyt protestanttinen kirkko, joka muutettiin ortodoksiseksi.

Pyhtitsassa on kuusi kirkkoa. Pääkirkko on pyhitetty Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle (Uspenski) ja se on rakennettu vuonna 1910, Preobrazenskin suunnitelmien mukaisesti. Se on suunniteltu 1200 ihmiselle. Pyhän Simeonin ja profeetta Hannan trapesan kirkko rakennettiin vuonna 1895 ja Sergei Radonežilaisen kirkko rakennettiin vuonna 1895. Hautausmaalla sijaitsee pyhän Nikolaoksen ja Arsenios Suuren kirkko, joka rakennettii vuonna 1885. Johannes Edelläkävijän ja Isidor Tarttolaisen kastekirkko rakennettiin vuonna 1990 ja pyhän Aleksein ja suurmarttyyri Varavaran kirkko rakennettiin vuonna 1986.

Henkilöt

Luostarin perustamisessa olivat mukana Viron kuvernööri S.V.Shakhovkoi ja Riikan ja Mitavan piispa Arseni. Pyhällä Johannes Kronstadtilaisella oli myös merkittävä rooli luostarin perustamisessa.

Varvara Blokhina toimi luostarin ensimmäisenä igumenina vuosina 1888-1897. Nunna Aleksijasta (Pliashkevits) tuli Pyhtitsan luostarin toinen igumenia. Hän laajensi luostarin hyväntekeväisyyslaitoksia: orpokotia, sairaalaa, koulua, työpajoja ja ikonien maalaamoa. Skeemaigumenia Varvara (Trofimova) kuoli 8.2.2011.

Nykyään papistona Pyhtitsan luostarissa toimii rovasti Dimitri Khodov, pappismunkki Samuel (Karask) ja pastori Vjatseslav Kariagin. Heitä avustaa kolme diakonia.

Edesmennyt patriarkka Aleksei II toimi Pyhtitsan luostarissa ponomarina, kunnes hänestä tuli 21-vuotiaana Jöhvin kirkkoherra.

Igumeniat

• 1892–1897 Varvara (Blohhina) / Варвара (Блохина)
• 1897–1921 Aleksia (Pljaškevitš) / Алексия (Пляшкевич)
• 1921–1943 Joanna (Korovnikova) / Иоанна (Коровникова)
• 1943–1946 Aleksia (Golubeva) / Алексия (Голубева)
• 1946–1955 Rafaila (Migatseva) / Рафайла (Мигацева)
• 1955–1967 Angelina (Afanasjeva) / Ангелина (Афанасьева)
• 1968–2011 Varvara (Trofimova) / Варвара (Трофимова)
• 2011 -> edelleen Filareta (Kalatševa) / Филарета (Калачева)

Yhteystiedot

Pyhtitsan luostarin osoite on:
41201, Kuremäe, Illuka vald,
Ida-Virumaa
ja puhelinnumero on +(372) 33 70 715.

Luostarissa on kolme hotellia ja vierasmaja.

Petja Pyykkönen