Toiminnot

Arkkipiispan paimenkirje joulupaaston alkaessa 2011

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 14. marraskuuta 2011 kello 14.04 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|300 px|<center>KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>Olemme aloittaneet Kristuksen syn...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo
(kuva © Pyykkönen)

Olemme aloittaneet Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavan paastonajan. Paasto on kokonaisvaltaista valmistautumista juhlaan, johon kuuluu kilvoituksen kautta elämän suunnan tarkistaminen. Nykyajassa on tarpeen painottaa hengellisen paaston merkitystä, mutta nyt haluan nostaa esille kysymyksen suhteestamme ruokaan.

Maailmassa vallitsee valtava nälkäkriisi, mutta Suomessa olemme keskittyneet keskustelemaan erilaisten dieettien merkityksestä ruumiimme muotoon. Hyvin toimeentulevien keskuudessa suosioon on noussut oman kehon muokkaaminen. Samaan aikaan suuri osa maailman väestöstä ei pysty hankkimaan jokapäiväistä leipää. Ruokaan ja ruokavalioon liittyvät trendit tulevat ja menevät, mutta kirkon paastokäytäntö on säilynyt samana vuosituhansien ajan. Kristillinen paasto rakentuu yksinkertaisuuden ja kohtuullisuuden perustalle. Ympäri vuoden viikoittaisia paastopäiviä ovat keskiviikko ja perjantai, joina nautitaan kasvisruokaa. Liha-, kala- ja maitoruoat kuuluvat paastottomaan aikaan ja juhlaan.

Paaston tarkoituksena ei ole kiinnittää huomiotamme ruokaan, vaan vapauttaa elämäämme hyvään. Paaston säännöllisyys auttaa meitä muistamaan kunnioituksen ja kiitollisuuden ravintoa kohtaan.

Kristittyinä emme voi koskaan ajatella vain itseämme, vaan meille kuuluu vastuu koko maailmasta. Siksi emme voi keskittyä keskustelemaan vain karppaamisesta, kun suuri osa maailman ihmisistä näkee nälkää!

Maailman ruokatilanne on monimutkainen. Ruoan rajun hinnanvaihtelun syitä ovat paitsi äärimmäiset sääilmiöt ja ilmastonmuutos, myös kauppapolitiikan sekä ruuan ja öljyn hintojen kietoutuminen yhä tiiviimmin toisiinsa.

On selvää, että kriisin syyllinen on ihminen itse. Tarvitaan niin globaaleja kuin yksityisen ihmisen toimia kriisin ratkaisemiseksi. On myös muistettava, että tulevaisuudessa maapallon on ruokittava yhä suurempi määrä ihmisiä samaan aikaan, kun ympäristön rappeutuminen etenee.

Vastaus globaalin tason valtavaan ongelmaan ei ole periksi antaminen vaan katumus. Paasto ja rukous johtavat katumuksen kautta löytämään lohtua, toivoa ja muutosta parempaan omassa elämässämme ja koko maailmassa.

Osallistuminen kirkon joulupaastokeräykseen on mahdollisuus tukea lasten ruokaturvaa Karjalassa ja Keniassa. Elämän leipä -keräyksen varoilla seurakunnat järjestävät päivittäisen lämpimän aterian lapsille. Yhteinen ateria turvaa lasten ja nuorten paremman kasvun ja kehityksen.

Joulupaaston aikaa siunaten

Leo
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa