Toiminnot

Miten minusta tuli tohtori (kirja)

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 6. syyskuuta 2012 kello 19.42 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi</center> :: ''Lotta Aunio'' & ''Juha Janhunen'' (toim.): '''Miten minusta tuli tohtori - Itämaiden tutkijat k...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Kirjan kansi
Lotta Aunio & Juha Janhunen (toim.): Miten minusta tuli tohtori - Itämaiden tutkijat kertovat
ISBN 978-951-9380-80-3
Julkaisija ja kustantaja: Suomen Itämainen Seura
Julkaisupäivämäärä: syyskuu 2012
Sivumäärä: 356 sivua
Koko: 215 mm x 150 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja nr. 40.

Kirjoittajien joukossa on myös ortodoksisia tutkijoita, joita ovat ainakin Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen uskontotieteen professori René Gothóni, TT sekä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologisen osaston ortodoksisen teologian koulutusohjelman systemaattisen teologian ja patristiikan professori, pappismunkki Serafim Seppälä, FT.

Takakannen teksti:

Suomen yliopistolaitoksessa itämaiden tutkimus oli mukana alusta alkaen. Turun Akatemiaan vuonna 1640 perustetun pyhien kielten oppituolin alaan kuuluivat kreikka ja heprea, myöhemmin myös aramea, syyria ja arabia. Tämän oppituolin suora jatkaja on nykyinen Lähi-idän tutkimuksen oppiaine, mutta itämaiden tutkimusta edustavat nykyään myös monet muut erikoisalat. Vuodesta 1828 alkaen itämaiden tutkimus on jatkunut Helsingissä, ja Helsingin yliopisto on edelleen maan ainoa oppilaitos, jossa Euroopan ulko¬puolista maailmaa voi opiskella ja tutkia kaikilla akateemisilla tasoilla.

Tieteellisten Seurain Valtuuskunta kehotti vuonna 2007 jäsenseurojaan keräämään kerto¬muksia oman tieteenalansa tutkijoiden väitös¬kirjatyön vaiheista. Tässä teoksensa on mukana 3o itämaiden tutkijaa, jotka ovat väitelleet vuosina 1955-2012. Tutkimusaiheiden laaja kirjo kuvastaa osaltaan Suomen Itämaisen Seuran kohta 100-vuotista julkaisuperinnettä.

Sisällysluettelo

  • Alkusanat (LOTTA AUNIO & JUHA JANHUNEN)
  • Prologi: Kuka kyntäisi kyisen pellon? (HARRY HALEN)
  • Assyriologiksi olosuhteiden pakosta (JUSSI ARO)
  • Lähituntumaa Lähi-itään (HEIKKI PALVA)
  • Oṃ namaḥ Sāmavedāya! Ṡrῑgurubhyo namaḥ! (ASKO PARPOLA)
  • Heikkovirrasta heprean vokaaleiksi (TAPANI HARVIAINEN)
  • I farfarsandliga fotspär (RENE GOTHONI)
  • Tohtoriksi vailla vasituista pyrkyä (ARVI HURSKAINEN)
  • Siperian kautta Aasiaan (JUHA JANHUNEN)
  • Fran sandskrift till sanskrit (BERTIL TIKKANEN)
  • Muinaisuuden lumo (KLAUS KARTTUNEN)
  • Japanin klassista runoutta nykyteorian silmin (REIN BAUD)
  • Tulkista tutkijaksi (IRMELI PERHO)
  • Japania etsimässä ja hyökyaaltoihin kadonnut kylä (ILMARI VESTERINEN)
  • Myöhäisheettiläisten jäljillä Keski-Anatoliassa (SANNA ARO-VALJUS)
  • En lång egyptologiskslingerväg (JAANA TOIVARI-VIITALA)
  • Ajan ulottuvuuksia (AXEL FLEISCH)
  • Navetasta yliopistoon (ARI KERKKÄNEN)
  • Lauttasaaren kallioilta Vatikaaniin (ANTTI RUOTSALA)
  • Eläinsaduista Kongon kriiseihin (MAARIA YLÄNKö)
  • Fabianinkadulta Jerusalemin kautta Pohjois-Karjalaan (SERAFIM SEPPÄLÄ)
  • Matkani toonien maailmaan (LOTTA AUNIO)
  • Uteliaisuus voitti (SIMO MUIR)
  • Angolalaisten bantukielten asiantuntijaksi (RIIKKA HALME-BERNEKING)
  • Arkkitehdistä indologiksi (HENRI SCHILDT)
  • Väitöskirja kiinalaisittain (TARU SALMENKARI)
  • Der lange Marsch durch Länder, Sprachen and Kulturen (VOLKER RYBATZKI)
  • Hyvä hallintotapa Kiinan kehityksen haasteena (ANJA LAHTINEN)
  • La question d'extreme-orientapres la Grande Guerre (MICHEL BENIARD)
  • Tohtoriksi Kiinan nykytaiteesta (MINNA VALJAKKA)
  • Aakkosista väitökseen: tiibetinopintojeni vaiheita (RIIKA J. VIRTANEN)
  • Assyrian naisten vallaton valta (SAANA SVÄRD)
  • Henkilöhakemisto