Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)
Ortodoksi.netista
Mikkelin seurakuntalaiset ovat kesän jälkeen saaneet nauttia kirkkonsa sisätilojen uudesta ilmeestä. Alttarin peräseinältä loistaa Pantokrator -fresko, ja alttarin ja kirkkosalin erottaa matala, puuleikkauksien koristama ikonostaasi.
Freskon ja kaikki uudet ikonit on maalannut Petros Sasaki. Hän on piirtänyt mallin myös ikonostaasiin.
Mikkelin muutostöitä suunnitellessaan Sasakin mieltä on kiehtonut erityisesti ikonostaasin tehtävä ja merkitys ortodoksisessa kirkossa.
Mikkelissä ikonostaasi ei ole enää kirkkosalia ja alttaria jyrkästi jakava osa, jonka suojissa papit suorittavat palvelusta. Koko sisus on suunniteltu niin, että seurakuntalaiset voivat paremmin osallistua yhteisen palveluksen – liturgian – toimittamiseen.
- Tämä ei ole uusi idea. Jo 20 vuotta sitten pohdimme arkkipiispa Paavalin kanssa liturgiaa ja mietimme, miten ihmiset pääsisivät paremmin osallistumaan toimittamiseen. Nyt ajatuksia on voitu toteuttaa käytännössä.
Testamentista pääoma
Mikkelissä muutostyöt tulivat mahdollisiksi testamenttilahjoituksen ansiosta. 27-vuotiaana menehtynyt seurakunnan kanslisti Kari Rissanen laati testamentin, jossa hän määräsi rahat käytettäväksi kirkon sisustamiseen.
Hankkeessa on ollut voimakkaasti mukana entinen kirkkoherra Pekka Jyrkinen, joka sanoo Mikkelin kirkon edustavan arkkipiispa Paavalin henkistä perintöä ja palvelevan tämän näkemyksiä liturgiasta.
- Meillä on ollut onni saada hanketta toteuttamaan alan ammattilaiset. Petros Sasakilla on syvällinen näkemys ja vankka ammattitaito. Puusepän löytyminen oli myös yksi "ihmeellisyys". Hän on pitkän linjan mestari ja tuntee asian läheiseksi.
Isä Pekka sanoo Mikkelin lopputuloksen onnistumisen johtuvan paljolti siitä, että töitä on voitu miettiä ja suunnitella kokonaisuutena.
Portilla suuri merkitys
Ikonostaasi erottaa tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen maailman, maallisen seurakunnan ja riemuitsevan seurakunnan. Tärkeää on portti, kuninkaan ovet. Portin kautta käy tie paratiisiin.
- Seurakuntalaisen kannalta kirkkosali ei ole pyhäkön tärkein osa, vaan ikonostaasin edusta, erityisesti pyhien porttien edessä oleva tila, Petros Sasaki sanoo.
Ikonostaasi ja sen takana oleva alttari hohtavat seurakuntalaisen edessä päämääränä. Hänen tehtävänsä tässä elämässä on pyrkiä kohti kirkkautta ja aineettomuutta. Hänen tiensä tulevaan elämään kulkee portin kautta.
- Mutta tämänpuoleisessa elämässä ikonostaasin edusta on se paikka, johon jokainen tähtää yrittäessään lähestyä jumalisuutta. Pyhien porttien edessä toteutuu seurakunnan ykseys.
Petros Sasaki on Mikkelissä korostanut ikonostaasin "houkutusvoimaa" käyttämällä ikoneissa ja puuleikkauksissa kultausta. Kulta luo hohtoa ja samalla aineettomuuden tuntua.
Yhteinen toimitus
Mikkelin ikonostaasi on tarkoituksellisesti suunniteltu matalaksi ja "läpinäkyväksi": puuleikkauksien läpi näkee alttariin eikä ikonostaasissa käytetä verhoja.
- Taustalla on kuva vanhan ajan jumalanpalveluksista. Liturgia on yhteinen toimitus, työ ja palvelus. Siinä on koko seurakunta mukana toimittamassa liturgiaa. Myös näkymätön seurakunta on läsnä.
Liturgiaa ei ole tarkoitettu salaiseksi toimitukseksi, jossa pappi verhon takana toimittaa oman osuutensa ja kirkkokansa seuraa tapahtumia kirkkosalin puolelta.
- Liturgian aikana alttarissa ei ole mitään salattavaa, koska Jumala itse toimii.
Yhteisessä työssä jokaisella on omat tehtävät. Ennen suurta saattoa kuoro laulaa kerubiveisua ja pappi samaan aikaan rukoilee omat määrätyt rukouksensa.
Käkisalmesta kuninkaanovi
Mikkelin ikonostaasin erikoisuutena on, että pyhien porttien yläpuolelle on poikittain asetettu Käkisalmen kirkon toinen kuninkaanovi. Ovi löytyi Mikkelin seurakuntatalon ullakolta.
Mikkelin seurakunta jatkaa Käkisalmen seurakunnan toimintaa. Mikkeliin tuli Käkisalmesta pappi, arkisto ja evakuoitu tavara. Vasta vuosi sitten silloinen kirkkoherra Pekka Jyrkinen ryhtyi tutkimaan yhtä ullakon pakkauslaatikkoa. Laatikossa oli jäljellä rautateiden sota-aikaiset leimat, sitä ei ollut kukaan huomannut avata.
Pakkauslaatikosta löytyi Käkisalmen kuninkaanovi, joka oli huonossa kunnossa. Puuseppä korjaili sitä ja kultaukset oli myös uusittava.
Vanhan kuninkaanoven koristeet ovat olleet Sasakin mallina hänen suunnitellessaan ikonostaasin puuleikkauksia. Sasaki toivoo näin, että mikkeliläiset tunnistavat uudessa kirkossa jotain taustastaan ja tuntisivat samalla uuden jälleenrakennuskauden kirkon omakseen.
Puuleikkaukset on tehnyt pieksämäkeläinen Martti Lehtoaho.
"Vanhasta vain hyvä talteen"
Kaiken suunnittelun lähtökohtana on ollut, että kirkossakävijät liittävät pyhäkön taustaansa. Uusi ikonostaasi tuo mieleen käkisalmelaisen menneisyyden. Freskon ornamenteissa Sasaki on käyttänyt karjalaisia kuviointeja. Freskon ala-osaa kiertävän alttariliinan pyörylät ovat saaneet vaikutteita rautakautiselta viikinkiajalta. Viikinkiaikaisia korujahan on löytynyt Mikkelin alueelta.
Uusia tiloja rakennettaessa ja suunniteltaessa Sasaki pitääkin tärkeänä, että ymmärretään tradition merkitys. Traditio tarkoittaa, että otetaan vanhasta hyvä ja viedään sitä eteenpäin. Traditio on pohja, jolle rakennetaan uutta.
- Suunnittelun ratkaisuksi ei sovi, että otetaan sieltä täältä pitkin historiaa irrallisia asioita ja vaikutteita. Otetaan vanhasta vain hyvä ja sellainen, minkä ihmiset kokevat aidoksi.
Ulkomailta saadut suorat lainat ja kopioinnit eivät palvele tradition tarkoitusta.
- Jos lähdetään siitä, että vanhasta otetaan vain hyvä, kirkkojen suunnittelussa olisi hedelmällisintä tutkia alkukirkon aikoja, 300 - 500 lukua. Tuolloin asiat olivat vielä aitoja. Myöhemmin mukaan tuli liikaakin symboliikkaa, joka kahlitsi ajatusta ja asioiden alkuperäistä merkitystä.
Pantokratorin uusi merkitys
Mikkelin erikoisuus on, että alttarin seinällä on kuvattu Pantokrator, Kristus Kaikkivaltias. Ikonihan yleensä esitetään keskuskupolissa. Alttarissa Pantokrator -ikoni saa erilaisen merkityksen.
Kupolissa kuvattu Pantokrator liittyy kirkkotekstiin "Jumala katso alas taivaasta ja näe tämä viinitarha, jonka oikea kätesi on istuttanut". Tällöin Jumala ymmärretään kaitsijaksi.
Mikkelissä Pantokrator on laskeutunut luolaan, hautaan – alttarin kaareutuvaan takaseinään. Jumala on tullut läsnä olevaksi. Hän on kyllä kaitsija, mutta myös tuomari.
- Mikkelissä kupoli ja apsis on tavallaan yhdistetty, kun Pantokrator onkin siirretty katosta alttariseinään.
Petros Sasaki kertoo, että Mikkelin freskoa maalatessaan hänen on pitänyt miettiä värejä tarkasti. Maalauksen taustaksi hän on valinnut sinisen. Mattapintaiselle seinälle maalattu tummansininen imee kuitenkin helposti freskon muut värit. Niinpä pyhiä kuvaavien ikonien taustalla oleva punainen on todellisuudessa melko vaalea, vaikka kirkkosalista katsottuna väri näyttää kirkkaanpunaiselta.
Alttarissa on keskeisellä sijalla kirkon tunnus: alttaripöytä tai pyhä pöytä, joka kuvastaa myös hautapaikkaa. Siihen on upotettu pyhäinjäännökset ja sen päällä toimitetaan ehtoollinen.
- Pyhään pöytään liittyy Jumalan valtaistuimen odotus. Alttaripöytä ja alttari-istuin ovat sama asia. Esimerkiksi Pyhässä Kolminaisuus -ikonissa enkelit eivät istu tuoleilla, vaan pöydän reunalla. Tämä kertoo siitä, että jonain päivänä isäntä tulee ja isännän kanssa istutaan samassa pöydässä.
Mikkelissä freskon aiheenvalintaan on osaltaan ollut vaikuttamassa se tilanne, jolla suunnitelma tuli mahdolliseksi. Koko uudistammen tuli testamentin ansiosta ikään kuin "taivaan lahjana" ja siksi edesmenneiden osallisuutta yhdessä läsnä olevan seurakunnan kanssa on haluttu korostaa.
(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 18/1990, joka ilmestyi lokakuun 1. päivänä 1990, sivuilla 327-329 [s. 3-5])