Dimitri Tarvasaho – Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset – Huomattavammit runoilijat

Dimitri Tarvasaho – Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset – Huomattavammit runoilijat

Ortodoksisen kirkon huomattavimmat kirkolliset runoilijat

• ANATOLIOS
  • Konstantinopolin patriarkka (k. v. 458), virrelmien sepittäjä (suom. virrelmät 6/8. ja 25/12).
• ANDREAS
  • Kreetan arkkipiispa (k. v. 713), ensisijaisesti kanonien tekijänä tunnettu (suuri kanoni, kanonit 24/6, 2/2, 29/8).
• AMBROSIUS
  • Milanon arkkipiispa (k. v. 391), ortodoksisessa kirkossa hänet tunnetaan vain hymnien runoilijana (Te Deum ...) room.-katolisessa kirkossa on myös Ambrosiuksen liturgia.
• BASILEIOS SUURI
  • Kappadokian Kesarean arkkipiispa (k. v. 379), luetaan suuriin kirkkoisiin, kirjailija ja teologi. Runoilijana Basileios Suuri tunnetaan rukousten sepittäjänä (Basileios Suuren liturgian anafora, VI ja IX hetkien päätösrukoukset, kaksi rukousta ennen Herran Ehtoollista ja yksi Ehtoollisen nauttimisen jälkeen, helluntain ehtoopalveluksen rukoukset.).
• EFRAIM SYYRIALAINEN
  • Edessan seurakunnan diakoni (k. v. 378), kirjailija ja teologi, aikansa suurimpia runoilijoita. Efraim Syyrialaisen hymnit eivät kuitenkaan jääneet pysyväisesti kirkon käyttöön (kontakki "Saata oi Kristus...", paastorukoukset.).
• GEORGIOS PISIDA
  • Konstantinopolin suuren kirkon diakoni (VII vs.), runoilija. Pisida kirjoitti jambimittaisia runoja sekä hengellisistä että maallisista aiheista. Akatistos Jumalansynnyttäjälle on kirjoitettu em. runomittaa käyttäen. Akatistos on suomennettu v. 1937.
• GERMANOS
  • Konstantinopolin patriarkka (k. v. 733), tunnustaja, ikonien kunnioittamisen puoltaja. Runoilijana patriarkka Germanos on ollut tuottelias harrastaen ensisijaisesti virrelmärunoutta (virrelmät 8/9, 26/9, 25/12, 2/2 ja dialogimuotoinen kanoni 25/3).
• JOHANNES DAMASKOLAINEN
  • (k. v. 749?), luopui v 720 valtion virasta ja liittyi p. Sabbaan luostarin veljestöön lähellä Jerusalemia. Johannes Damaskolainen on tunnettu teologina, mutta ennen kaikkea kanonien sepittäjänä. Damaskolaisen kirjoittamien veisujen lukumäärää ei tunneta, seuraavia suurten juhlien kanoneja pidetään hänen kirjoittaminaan: pääsiäisen, helluntain, helatorstain ja 1/1. Virrelmät 8/9, 25/3, 24/6, 29/6 ja 15/8, lisäksi hautaustoimituksen idiomelat (Hautaustoimitus, julk. OKN, Pieksämäki 1959 siv. 35-46).
• JOHANNES KRYSOSTOMOS
  • Konstantinopolin arkkipiispa (k. v. 407), kuuluu suuriin kirkkoisiin, parhaiten tunnetaan saarnaajana, runoutta ovat sen sijaan Johanneksen rukoukset, hänen liturgiansa anafora, rukouksia ennen Herran Ehtoollista sekä rukous "Henkien ja kaiken lihan Jumala..." muistopalveluksesta.
• JUSTINIANUS
  • Bysantin keisari (k. v. 565), Sofian kirkon rakennuttaja, harrasti myös teologiaa. Justinianuksen kirjoittamana pidetään veisua "Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana …”.
• KASSIA
  • eli keisari Theofiloksen aikana (828-841), Kassia lienee ollut aikansa huomattavimpia runoilijoita, hän on ainoa nainen, jonka runot, virrelmät ja kanoni ovat jääneet pysyväisesti kirkolliseen käyttöön (avuksihuutovirrelmät 25/12 ja suuren lauantain kanonin irmossit).)
• KOSMAS MAJUMAN
  • piispa, Johannes Damaskolaisen kasvattiveli, tunnustetaan 14 kanonin tekijäksi (6/1, 2/2, 6/8 ja 25/12).
• LEO VIISAS
  • Bysantin keisari (k. v. 916), on ollut tuottelias runoilija, kreikankielisessä mineassa on runsaasti virrelmiä, joitten tekijäksi on merkitty Bysantion, mikä lienee ollut keisarin kirjailijanimi (11 evankeliumivirrelmää, virrelmä 24/6).
• ROMANOS MELODOS (Veisaaja)
  • varhaisbysanttilaisen kauden tunnetuin runoilija (k. v. 560). Romanos oli syyrialainen, mutta vietti suurimman osan elämäänsä Justinianoksen hovissa. Romanosta pidetään kirkollisen runouden klassikkona, mutta vain vähäinen määrä hänen kirjoittamiaan kontakkeja jäi pysyväisesti käyttöön, rakenteeltaan helpompi ja antoisampi kanonirunous syrjäytti kontakkirunouden. Yhä useammat tutkijat pitävät Akatistosveisua Jumalansynnyttäjälle Romanos Melodoksen teoksena (kontakit 25/12, 6/1, 2/2, 6/8, 25/3).
• THEOFANES GRAFTOS
  • Nikean piispa ja tunnustaja (k. v. 843), oli kuuluisan Theodoros Studiteen veli. Studionin luostarista muodostui IX v. s. kukoistava opinahjo, missä rinnan teologisen tutkimuksen kanssa kukoisti hengellinen runous. Studionin luostarissa syntynyt runous on rikastuttanut ensisijassa paastoajan veisustoa, siellä on otettu käyttöön kanoneja, joissa on yhdeksän laulun asemesta 3, 4 tai 5; näin ovat syntyneet kanonit, joita nimitetään triodioneiksi, tetraodioneiksi ja pentaodioneiksi.