Pyhää mirhaa tehdään Konstantinopolissa 2022

Konstantinopoli, Suurella viikolla 2022

Ortodoksisen kirkon pyhissä toimituksissaan käyttämän pyhän mirhan pyhittämisen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa Konstantinopolissa. Hänen Pyhyytensä patriarkka Bartholomeoksen siunauksella Arkon Myrepsós ja muut tehtävään siunatut aloittavat pyhän ja vaivalloisen tehtävän tuoksuvan aineen tuottamiseksi - hankkeen, joka kestää kolme kokonaista päivää ja huipentuu pyhittäytymiseen pyhän torstaina.

Joka 10. vuosi Kontantinopolin ekumeenisessa patriarkaatissa valmistetaan pyhää mirhaa, jota käytetään kaikkialla ortodoksisessa maailmassa. Konstantinopolissa valmistetaan oman patriarkaatin alueella käytettävä mirha – siis myös Suomen autonomisessa arkkihiippakunnassa käytettävä, mikäli se on loppunut tai vähissä meillä.

Pyhää mirhaa käytetään mmirhalla voitelun sakramentissa, joka suoritetaan välittömästi kasteen jälkeen, myös kirkkorakennuksen vihkimisessä, pyhän pöydän pyhittämisessä, pyhien pyhäinjäännösten haudasta nostamisessa, jne.

Kirkko jatkoi pyhän mirhan valmistamista pian Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen, jotta sakramentti voitiin suorittaa myös syrjäisimmillä alueilla, jonne pyhät apostolit eivät päässeet, kun kristinusko oli levinnyt tuolloin joka suuntaan.

800-luvulle asti oikeus valmistaa pyhää mirhaa oli kaikilla piispoilla. Ajan myötä se kuitenkin rajoittui kirkon päämiehiin ja sitten ekumeeniseen patriarkkaan, jolla korostetaan ortodoksisen kirkon yhtenäisyyttä.

Pyhän mirhan valmistus perustuu hagiografisesti myös Raamattuun, Exodukseen (2. Mooseksen kirjaan / [2. Moos. 30:18-38]), josta voimme lukea, että Herra antoi käskyn tehdä vastaavaa ainetta profeetta Moosekselle.

Valmistuksesta huolehtivat erityiset patriarkaatin työntekijät, joiden arvonimet – kuten Μυρεψός (Myrepsós) – on peräisin Bysantin ajalta ja tehtävä on annettu nykyisessäkin patriarkaatissa asiaan vihkityneelle arkonille ja muille tähän tehtävään nimetyille patriarkaatin arvostetuille maallikkojäsenille. Myrepsoksena toimii nykyään (2022) farmasian tohtori George Savvits (Γεώργιο Σάββιτς).

Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos on ensimmäinen Konstantinopolin patriarkoista, jolla on mahdollisuus vihkiä pyhä mirha neljännen kerran patriarkaalisen tehävänsä aikana. Edelliset kerran mirhaa valmistettiin vuosina 1992, 2002 ja 2012.

Pyhän mirhan valmistaminen on hidas ja vaikea tehtävä, joka kesää kaikkiaan kolme päivä. Mirhan valmistus aloitetaan Konstantinopolissa käytössä olevan vanhan kirkkokalenterin mukaisena palmusunnuntaina ja se valmistuu Suurena torstaina eli tänä vuonna 22.4.2022.

Mirhan valmistus tehdään tätä tarkoitusta varten tarkoitetussa "pyhässä katoksessa", joka sijaitsee patriarkaalisen kirkon ulkopuolella mutta patriarkaatin alueen sisällä. Rakenuksen sisällä on suuri kuva Jeesuksesta Kristuksesta ja niin kutsuttu "pyhä kaappi".

Siellä mirhan valmistajat varastoivat 57 ainesosaa (aromaattisia kasveja, eteerisiä öljyjä, jne.) vaadituissa määrin ja suhteissa, ja niitä käytetään mirhan valmistukseen. Viidenkymmentäseitsemän materiaalin lukumäärä määritettiin vasta patriarkka Athenagoraan aikana (1948-1972), ennen sitä lukumäärää ei ollut virallisesti vahvistettu. Kerrotaan, että ensimmäinen kirjoitettu resepti sisälsi vain kolmetoista ainesosaa.

Mirhan valmistaminen alkaa Suuren maanantain aamuna, EPL:n, ennenpyhitettyjen lahjojen jumalallisen liturgian jälkeen, pienellä pyhitysseremonialla kirkon pihalla, jonne on sijoitettu Jumalanäidin ikoni (Ελπίς των Απηλπισμένων / Hope of the Desperate / Epäuskoisten toivo).

Seremonian aikana patriarkka pyhittää seitsemän kattilaa, astiat ja materiaalit, joita käytetään pyhän mirhan valmistukseen ja sytyttää kattiloiden alla olevan polttoaineen. Tämä poltettava materiaali koostuu yleensä erilaisista käytetyistä puusta valmistetuista pyhistä esineistä, kuten mm. särkyneistä tai vaurioituneista ikoneista jne.

Kun mirhaa valmistetaan, seremonia jatkuu Raamatun lukemisella. Tämä prosessi kestää Suuren keskiviikon iltapäivään. Sen jälkeen valmiste kaadetaan kahteentoista suureen hopea-amforaan sekä muihin pieniin mirhakoteloihin, jotka siirretään apostoli Andreaan patriarkaaliseen kappeliin.

Suuren torstaina aamuna apostoli Andreaksen kappelissa tapahtuvan Orthros-kulkueen jälkeen patriarkka aloittaa mirhan jakamisen ja antaa ensimmäiselle piispalle alabasteriastian, jossa on pyhää mirhaa, sitten ortodoksisten kirkkoja edustaville piispoille hopeastian, joka sisältää valmistettua ja vihittävää mirhaa.

Sen jälkeen mennään ristisaatossa patriarkaaliseen kirkkoon. Kaksikymmentäneljä pappia kantavat kahtatoista amforaa ja asettavat ne pyhän portin molemmille puolille. Mirhakotelo, joka sisältää vanhan pyhän mirhan, on asetettu Pyhälle pöydälle.

Mirhan vihkiminen tapahtuu sen jälkeen, Suuren torstain jumalallisen liturgian aikana. Tarkemmin sanottuna, kun patriarkka lausuu: "Ja sinä olet suuren Jumalan ja meidän Jeesuksen Kristuksen Vapahtajan armo", Mirhan pyhitys alkaa, sen aikana lauletaan lauluja mm. helluntain (Pyhän Hengen vuodattamisen) juhlasta. Vihkiminen päättyy polvistumiseen, kun patriarkka rukoilee yhdessä kanssapalvelijoiden ja kansan kanssa, rukoilee jumalallista armoa, jotta mirhasta tulisi pyhää.

Kun jumalallinen liturgia on ohi, pyhää mirhaa sisältävät astiat siirretään jälleen kulkueessa patriarkaatin mirhatoimistoon, patriarkaatin torniin.

Myöhemmin Agios Myros eli pyhä mirha jaetaan paikallisten ortodoksisten kirkkojen edustajille. Sitten se jaetaan kirkon päämiehen vastuulla paikallisen autokefaalisen kirkon hiippakunnissa ja sitten kaikki papit saavat sen seurakuntansa tarpeisiin.
(useita lähteitä, mm. https://fosfanariou.gr/index.php/2022/04/18/agio-myro-2022-sto-fanari/)