Latvian kirkko erosi Moskovasta

Latvian kirkko erosi Moskovasta

Latvian presidentti: Se oli kansallisen turvallisuuden kysymys

Latvian parlamentti, Saeima, hyväksyi äänestyksessä Latvian ortodoksisen kirkon täydellisen itsenäisyyden Moskovan patriarkaatista.

Parlamentin lausunnon mukaan "Saeima hyväksyi kiireelliset muutokset Latvian ortodoksista kirkkoa koskevaan lakiin, joilla vahvistetaan Latvian ortodoksisen kirkon ja sen hiippakuntien, seurakuntien ja instituutioiden täydellinen riippumattomuus kaikista Latvian ulkopuolisista kirkollisista viranomaisista (autokefaalinen kirkko).”

Tämä muutos tapahtui siis maan maallisessa parlamentissa, Saeimassa. Päätöksen jälkeen poliitikot lausuivat mm. että parlamentin kyväkymä laki vahvistaa Latvian ortodoksisen kirkon historiallisesti olemassa olevaa autonomiaa ja itsenäisyyttä, mikä estää sen, ettei Venäjän ortodoksisella kirkolla ei ole vaikutusvaltaa tai valtaa ortodoksiseen kirkkoomme.

Ihmisoikeus- ja yhteiskuntaasioiden valiokunnan puheenjohtaja Artuss Kaimiņš korosti, että ”tällainen päätös on Latvian ortodoksisten kristittyjen, koko yhteiskunnan ja kansallisen turvallisuuden etujen mukainen".

Laissa säädetään myös menettelystä, jolla Latvian valtion laitoksille ja yksityishenkilöille tiedotetaan "kirkon pään, metropoliittien, arkkipiispojen ja piispojen virkaan liittymisestä ja viralta erottamisesta".

Lakiluonnoksen perustelujen mukaan lain oikeudellisen aseman laajuuden määritelmä ei vaikuta tai häiritse kirkon uskonoppia ja kanonista oikeutta.

Laki korostaa, että lokakuun loppuun mennessä kirkon on mukautettava sääntönsä kirkon asemaa koskevaan lakiin tehtyjen muutosten kanssa.

Presidentin kanslialle on 1. lokakuuta mennessä ilmoitettava kirkon päämiehen, metropoliittien, arkkipiispojen ja piispojen nimittämisestä.

Tämä Latvian parlamentin päätös tehtiin muutama päivä sen jälkeen, kun maan presidentti Egils Levits esitti lakiesityksen, jossa todettiin, että "tämä lakiesitys palauttaa Latvian ortodoksisen kirkon historiallisen aseman", ja korosti, että kirkon riippumattomuutta, joka myönnettiin heinäkuussa 1921 Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Tiihonin toimesta ja ministerikabinetin määräyksellä ortodoksisen kirkon asemasta lokakuussa 1926 arkkipiispa Jānis Pommersille 'Tomos-asiakirjalla.

Päätavoitteena on, kuten lakiehdotuksessa kuvataan, "estää Moskovan patriarkan vaikutus tai valta ortodoksiseen kirkkoomme. Kaiken yhteyden hylkääminen Moskovan patriarkkaan on ratkaiseva asia ortodoksiselle yhteisöllemme, koko Latvian yhteiskunnalle ja kansalliselle turvallisuudelle.”

Latvian presidentti sanoo itse asiasta, että "oikeusvaltioon perustuvassa itsenäisessä ja demokraattisessa Latvian valtiossa ortodoksinen yhteisö tarvitsee oman autonomisen ja riippumattoman kirkon. Se on ollut, on ja tulee aina olemaan Latvian valtion kanta. Arkkipiispa Jānis Pommersin aikana tämä saavutettiin jo pian Latvian tasavallan julistamisen jälkeen.”

Hän kertoi myös, että hän on keskustellut laista eduskunnan puhemiehen ja kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa, jotka tukivat tätä aloitetta täysin.

Latvian presidentti lisäsi, että myös kirkkoa oli informoitu, ja hän vahvisti, että "Latvian ortodoksinen kirkko ja metropoliita Aleksander voivat luottaa Latvian valtion täyden tukeen autokefaalina kirkkona, joka on tästä lähtien myös laissa tunnustettu".

Mitä Latvian ortodoksinen kirkko sanoo asiasta?

Latvian kirkko ilmoittaa presidentin ja parlamentin ilmoitusten jälkeen jäsenilleen, että tämä päätös on luonnoltaan oikeudellinen ja hyväksytyt muutokset koskevat vain kirkon oikeudellista asemaa.

Siinä selvennetään vielä seuraavaa: ”Valtio vahvisti kirkkomme aseman autokefaaliseksi. Valtio on päättänyt, että Latvian ortodoksinen kirkko on oikeudellisesti riippumaton kaikista Latvian ulkopuolella sijaitsevista kirkollisista keskuksista ja kirkko ylläpitää hengellistä, rukoilevaa ja liturgista yhteyttä kaikkien maailman kanonisten ortodoksisten kirkkojen kanssa.

Aseman muutos ei muuta ortodoksista uskoa, oppeja, kirkon liturgista elämää, kalenteria, pyhää liturgista kieltä, rituaaleja, perinteitä eikä sisäistä kirkkoelämää.”

Lopuksi se kehottaa pappeja ja maallikoita säilyttämään kirkon yhtenäisyyden, "noudattaen tiukasti valtiomme Latvian lakeja".

Eläkäämme hengellisesti ja rukoillen sanattomassa ykseydessä koko ortodoksisen maailman kanssa, säilyttäkäämme uskomme puhtaus ja vahvistakaamme pyhää ortodoksisuutta Latvian maassa."

Venäjän kirkon reaktio

Venäjän ortodoksinen kirkko reagoi välittömästi – ja odotetusti – Latvian valtion päätökseen antaa laki maan kirkon erottamisesta Moskovan patriarkaatista.

Rovasti Nikolai Balasov, Moskovan patriarkaatin ulkoisten kirkkosuhteiden osaston entinen varapuheenjohtaja ja nykyinen patriarkka Kirillin neuvonantaja, sanoi Interfax-uutistoimistolle, että "ilmeisesti he uskovat lujasti poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen ja valtion turvallisuuteen eivätkä pelkää Jumalaa julistaessaan autokefalian."

Hänen mukaansa tällainen valtion viranomaisten päätös kirkon asemasta sopii täydellisesti "monen Euroopan maan yleiseen päätöksentekologiikkaan".

"Epäilikö kukaan? Sellaista Euroopassa nyt on”, hän huomautti tyypillisesti ihmetellen, kuinka maallisessa valtiossa, jossa kirkko on perustuslain mukaan erotettu valtiosta, on mahdollista, että valtio saa sananvaltaa kirkon asioissa. "He ovat saavuttaneet keskiajan", hän huomautti tyypillisesti.

(lähde: https://orthodoxtimes.com/orthodox-church-of-latvia-seceded-from-moscow-it-was-a-matter-of-national-security-says-the-president/)