Suvaitsemattomuus kristittyjä kohtaan Euroopassa

Eurooppalainen tutkimusyhteisö ”Observatory on Intolerance and Discrimination Against Christians in Europe” (Euroopan kristittyjen suvaitsemattomuutta ja syrjintää käsittelevä observatorio, OIDAC) on kiinnittänyt suvaitsemattomuuteen huomiota vuosiraportissaan kansainvälisen suvaitsevaisuuspäivän (16.11.) yhteydessä.

Raportissa keskitytään kolmeen kristittyjä kohtaan osoitetun suvaitsemattomuuden ”kehityssuuntaan”:

1. ) antikristilliset viharikokset
2. ) itsesensuuri
3. ) negatiiviset stereotypiat ja kristittyjen kohtelu mediassa.

OIDAC esittää yleiskatsauksen yli 500:sta Euroopan laajuisesta kristinuskon vastaisesta viharikoksesta ja keskustelee suhteettomista seurakuntien Covid-19-säännöksistä.

Raportissa analysoidaan muita lainsäädännön kautta tapahtuvaa syrjintää ja viranomaisten toimivallan puutetta käsiteltäessä uskontoon ja uskonnonvapauteen liittyviä tapauksia.

Itsesensuuri

Kristillistä itsesensuuria on tunnistettu viidellä eri elämänalueella:

• koulutus,
• työpaikka,
• julkiset paikat,
• yksityinen sosiaalinen vuorovaikutus ja
• mediaympäristöt.

Tutkijat erottavat raportissaan ei-pakottavan itsesensuurin – kuten mauttomien tai moraalisesti väärien viestien ilmaisemisesta pidättäytymisen kunnioittaen muita – ja syrjinnän tai sanktioiden pelkoon perustuvan itsesensuurin.

Raportissa kuvataan, kuinka tämä ilmiö vaikuttaa uskonnonvapauteen vertaamalla "kuolemaan tuhannella leikkauksella", kun useat ja toistuvat pienimuotoiset tapahtumat kerääntyvät ja johtavat vakavampiin vahinkoihin.

Tutkimuksessa haastatellut kristityt olivat siis joutuneet useisiin "pieniin" tapauksiin, jotka vaikuttivat muihin uskonnollisten näkemystensä ilmaisemisesta, kuten työpaikkansa menettämisestä, ystävien hylkäämisestä ja sakoista tai yhteenotoista julkisuudessa.

Estovaikutus

Nämä tapaukset johtavat "jäädytysvaikutukseen", eli pelkoon, joka estää henkilöä puhumasta ja rajoittaa siten hänen sananvapautta ja muita uskonnonilmaisuja.

Kaksi toisiinsa liittyvää tekijää sai raportin mukaan aikaan tällaisen estovaikutuksen vuonna 2021:

1. ) oikeusjutut suorapuheisia kristittyjä vastaan ja
2. ) sosiaalinen painostus.

Lisäksi jotkut tutkijat ovat pohtineet kolmatta itsesensuuria edistävää tekijää, polarisoivia Internet-algoritmeja, jotka räätälöivät käyttäjien kuluttaman sisällön viimeksi mainitun etujen mukaan edistäen vain vuorovaikutusta samanhenkisten käyttäjien kanssa.

Mm. Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivun uskonnon ja sodan sekoittamista koskevien uutisten sensuroinnissa on ilmennyt joitain tämän kaltaisia toimia, kun niitä noiden algoritmien ja robotiikan avulla sensuroitiin. Sensurointi muutti julkaisukäytäntöjä siirtäen niitä muualla ja vähentäen ko. toimintaa.

Ihmiset ja yhteisöt sensuroivat itseään, kun he näkevät suvaitsemattoman ilmapiirin ja siihen liittyvät mahdolliset vaikeudet – työpaikan menetyksestä tai erilaisista kiellosta syytteeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen, kunnianloukkaukseen tai sanallisiin tai fyysisiin hyökkäyksiin.

Tutkijoiden ja raportin mukaan on merkkejä siitä, että itsesensuuri vaikuttaa yhä enemmän sekä uskonnollisiin ihmisiin että yhteiskuntaan yleensä.

(lähde: https://basilica.ro/un-studiu-despre-intoleranta-crestinilor-in-europa-atrage-atentia-asupra-efectului-de-inhibare/)