Imatran rukoushuoneen vihkiminen (AK 1956)
Ortodoksi.netista
Aamun Koitto numero 24, 10.9.1956 sivu 207.
(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
Kuten Aamun Koiton 22– 23 numerossa kerrottiin, vihittiin Imatran rukoushuone elokuun 19. päivänä (1956). Vihkimysjuhlan veden vihkimisen toimitti kirkkoherra Leo Merras ja liturgian piispa Aleksanteri papiston ja kirkkokuoron kanssa.
Juhlasaarnassaan piispa Aleksanteri mainitsi mm. seuraavaa:
"Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä Herran tekoja. Meidän tulee hankkia, mitä me maallisessa elämässämme tarvitsemme, kunhan tapahtuu rehellisin keinoin. Kuitenkin täällä maailmassa on työn arvo kovin suhteellista. Kulloinkin suoritettava työ saattaa sillä hetkellä tuntua tärkeältä, mutta iäisessä mielessä teko voikin jäädä tarkoituksettomaksi. Vaikka työskenteleekin ihmiskunnan hyväksi, on vaikea löytää lujaa pohjaa, ellei usko Jumalaan. Hetkellisen sisällön etsijät ovat tehneet liiton kuoleman kanssa. He voivat väittää, että sattumalta me olemme syntyneet, eikä kuolemamme jälkeen kukaan muista meitä. Näin ei usko se, joka on, oppinut tuntemaan Jumalan. Älkäämme jääkö tästä osattomiksi. Älkäämme laskeko voimiamme väärin, vaan ottakaamme vaari oikeasta hetkestä, kuten apostoli Paavali sanoo. Vaeltaessamme ikuisuutta kohti tie on mutkikas, ja monet eksyvätkin tällä tiellä. Kirkon osoittamat ohjeet ovat kuitenkin luotettavan tarkkoja. Niitä seuraten pääsee perille. Me tarvitsemme täällä ajallisessa elämässä lepopaikkoja, sillä väsynyt mielemme tarvitsee lepoa. Näitten ajallisten pyhättöjemme tarkoituksena on osoittaa meille, että olemme vain matkalaisia. Meillähän on iankaikkinen maja taivaissa. Suokoon Jumala armonsa tälle lepopaikalle. Jo tämän pyhäkön ulkoasun näkeminen herättää ajatuksen, ettei kristittyjä ole hyljätty. Se todistaa, että Kristuksen Golgatalla suorittama pelastustyö jatkuu."
Jumalanpalveluksen jälkeen Kaakkois-Suomen Ammattioppilaitokselle oli järjestetty kirkkokahvit, johon myös seurakuntalaiset oli kutsuttu. Kun oli laulettu "Isä meidän", piispa Aleksanteri siunasi kahvitarjoilun. Puheessaan kirkkoherra Leo Merras totesi, että nyt Vuoksenlaakson seurakunnan "siirtolaisuus" on päättynyt, kun Jumalan lahjana on saatu kaunis rukoushuone. Kuoron laulettua agronomi Johannes Wolkoff selosti rakennushankkeen vaiheita. Kaupunginjohtaja M. Viitanen, tervehdyksessään lausui ilonsa, että ortodoksinen seurakunta on saanut uuden pyhätön. Tämän jälkeen esitettiin Mikkelin seurakunnan tervehdys.
Kutsuvieraille oli Valtionhotellin järjestetty päivällistilaisuus, jossa mm. rovasti Mikael Kasanko korosti Jumalan suuren armon merkitystä, kun seurakuntalaisille on nyt uusi pyhättö valmistunut. Imatran evankelis-luterilaisen seurakunnan puolesta kirkkoherra Leo Pennanen lausui ilonsa, että oli saanut olla läsnä arvokkaassa kirkkojuhlassa. Kirkot Vuoksen molemmilla puolilla ovat mukana Jumalan valtakunnan rakennustyössä. Tervehdyssähkeitä olivat lähettäneet mm. läänin maaherra Artturi Ranta ja kauppalanjohtaja Toivo Masner.