Esirukousakatistos

Akatistoksen selitys ja taustaa

Tämä rukousteksti on saatu ukrainalaisesta lähteestä. Sen alkuperäinen kieli on todennäköisesti ollut ukraina tai venäjä, ja se edustaa nykyaikaista ortodoksista rukousperinnettä, ei klassista hymnografista akatistosmuotoa.

Vaikka tekstiä kutsutaan akatistokseksi, se ei noudata perinteisen akatistoksen vakiintunutta rakennetta. Klassiseen akatistokseen kuuluvat runomuotoinen rakenne sekä ”Riemuitse”-huudahduksiin perustuvat iikokset. Tässä tekstissä painopiste on sen sijaan esirukouksessa ja litanianomaisissa anomuksissa, jotka on muotoiltu vapaammin.

Rukouksen sisältö keskittyy Kristuksen pelastustyöhön, kirkon apostoliseen perinteeseen sekä kristityn kutsumukseen elää uskossa ja rukouksessa. Kieli ja ilmaisutapa heijastavat myöhäismodernia hurskauskieltä, jota on käytetty erityisesti 1900-luvun lopulta lähtien venäjän- ja ukrainankielisessä ortodoksisessa ympäristössä, etenkin yksityisessä hartauselämässä ja paikallisissa rukouspiireissä.

Teksti ei kuulu ortodoksisen kirkon viralliseen liturgiseen käyttöön, eikä sitä ole hyväksytty Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksessa. Siitä huolimatta rukousta voi käyttää henkilökohtaisessa rukouselämässä, kirkon opetusta ja traditiota kunnioittaen.

Isä Markku Kinkin suomennoksessa on pyritty selkeään ja ymmärrettävään kieleen sekä siihen, että tekstin kristologinen ja kirkollinen perussävy säilyy. Tekstiä luettaessa on hyvä muistaa, että ortodoksisen rukouselämän perusta on aina kirkon yhteinen liturginen rukous, jonka rinnalla tällaiset rukoukset voivat toimia henkilökohtaista rukousta tukevina.

---
Avaa teksti oheisesta linkistä:
Tiedosto:Esirukous akatistos.pdf