Joosef Arimatialainen
Ortodoksi.netista
Pyhä ja vanhurskas Joosef Arimatialainen oli varakas juutalainen ja juutalaisen Sanhedrinin (suuren neuvoston, juutalaisten ylimmän tuomioistuimen) jäsen. Samalla hän oli Jeesuksen salainen seuraaja (Matt.27:57-60, Mark.15:43-47, Luuk.23:50-53, Joh.19:38-42). Hänen muistopäiväänsä vietetään muualla ortodoksisessa maailmassa (ei Suomessa) heinäkuun 31. päivänä. Häntä muistellaan useissa ortodoksisissa paikalliskirkoissa (myös Suomessa) vielä pääsiäisen jälkeen mirhantuojien sunnuntaina (2. sunnuntaina pääsiäisen jälkeen eli mirhantuojien ja vanhurskaan Joosefin sunnuntaina).
Yhdessä pyhän Nikodeemuksen kanssa pyhä Joosef otti Kristuksen pois ristiltä hänen kuolemansa jälkeen ja hautasi Hänet omaan, itselleen varaamaansa hautakammioon. Juutalaisten urkkijat huomasivat tämän ja kertoivat asiasta viranomaisille, jotka vangitsivat pyhän Joosefin. Ylösnoussut Kristus ilmestyi pyhälle Joosefille vankilassa ja näin todisti ylösnousemuksensa. Myöhemmin juutalaiset vapauttivat pyhän Joosefin vankilasta ja karkottivat hänet Jerusalemista.
Pyhä Joosef Arimatialainen matkusti laajalti ja levitti Kristuksen ilosanomaa, evankeliumia. Hänen kerrotaan vierailleen myös Iso-Britanniassa, jossa perimätiedon mukaan hänen sanotaan kuolleen rauhallisesti.
Kristillisen perinteen mukaan pyhän Joosefin katsotaan olleen se mies, josta profeetta Jesaja mainitsee Vanhan testamentin kirjassaan (Jes.53:9): Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Uudessa testamentissa hänet mainitaan niin kaikkien evankelistojen evankeliumeissa ristiltä ottamisen yhteydessä, mutta ei muualla.
Pyhään Joosef Arimatialaiseen liitetään monia jälkeenpäin syntyneitä ja sepitettyjä tarinoita. Häneen on liitetty tarinoita ns. Graalin maljasta ja vartijasuvun perustamisesta, joilla lienee yhteyksiä kelttiläisiin taruihin. Erään tarinan mukaan jopa kuningas Arthurin äiti olisi ollut Joosefin jälkeläinen. Samoin eräässä tarinassa pyhästä Joosefista on tehty Jumalansynnyttäjän eno eli hänen äitinsä veli.