Pyhät rinnallamme 4: Parantajapyhät
Ortodoksi.netista
Pyhät rinnallamme 4: Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme
Sairaus muuttaa tavallisen arjen nopeasti. Kalenteriin ilmestyy tutkimuksia ja vastaanottoaikoja, uusia sanoja pitää opetella ja puhelimen soittoa odottaa tavallista tarkemmin. Joskus raskainta on kipu, joskus epätietoisuus. Myös läheinen voi valvoa huolissaan, vaikka yrittää päivällä näyttää rauhalliselta.
Tällaisessa tilanteessa rukous voi olla hyvin yksinkertainen: ”Herra, auta.” Sen rinnalla voi pyytää pyhien esirukouksia. Ortodoksisessa perinteessä erityisen läheisiksi ovat tulleet pyhät, jotka hoitivat sairaita ja lievittivät kärsimystä. Heidän elämässään usko näkyi siinä, että apua tarvitsevan luokse pysähdyttiin.
Apua ilman laskua
Monia näistä pyhistä kutsutaan palkattaparantajiksi. Sana tarkoittaa, etteivät he ottaneet auttamisesta maksua. Heidän elämäkerroissaan lääkärintaito, rukous ja lähimmäisenrakkaus kuuluvat yhteen. Sairaan auttamista ei ratkaissut se, oliko hänellä varaa maksaa.
Tunnettuja palkattaparantajia ovat pyhät Kosmas ja Damianos. Heidän elämäkertaperinteessään kerrotaan veljeksistä, jotka käyttivät taitojaan ihmisten ja myös eläinten hoitamiseen. Heidän muistossaan korostuu avun antaminen oman hyödyn tavoittelun sijaan.
Tämä puhuttelee yhä, vaikka terveydenhuolto toimii nykyään aivan toisin. Palkattaparantajien esimerkki ei tarkoita, ettei hoitotyöstä kuuluisi saada palkkaa. Se muistuttaa siitä, että hoidon keskellä on ihminen tarpeineen ja pelkoineen. Sairastava tarvitsee osaavaa hoitoa, mutta myös kokemuksen siitä, että häntä kuunnellaan ja kohdellaan arvokkaasti.
Panteleimon – sairaiden tuttu esirukoilija
Pyhä suurmarttyyri ja parantaja Panteleimon kuuluu ortodoksisen kirkon tunnetuimpiin parantajapyhiin. Hänen elämäkertansa mukaan hän opiskeli lääkäriksi Nikomedeiassa ja auttoi sairaita, köyhiä ja vankeja ottamatta maksua. Hänen kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman 300-luvun alun vainoissa.
Panteleimonin elämäkertaan kuuluu myös ihmeparantumisten kertomuksia. Ne välittävät kirkon luottamusta Jumalan apuun. Sairastavalle hänen muistonsa voi samalla merkitä jotakin hyvin läheistä: oma huoli mahtuu rukoukseen, eikä sen kanssa tarvitse jäädä yksin.
Panteleimonilta voi pyytää esirukouksia ennen tutkimusta tai leikkausta, pitkän toipumisen aikana tai läheisen puolesta. Sanojen ei tarvitse olla monimutkaisia: ”Pyhä Panteleimon, rukoile Jumalaa puolestamme.” Rukouksessa voi muistaa myös kaikkia niitä, joiden käsissä hoito on.
Luukas – kirurgi ja arkkipiispa
Parantajapyhät eivät kuulu vain kaukaiseen menneisyyteen. Pyhä Luukas, Simferopolin arkkipiispa, eli vuosina 1877–1961. Hän oli kirurgi ja lääketieteen tutkija, joka jatkoi sairaiden hoitamista myös kirkollisen palvelutyönsä rinnalla. Hänen elämäänsä kuuluivat lisäksi vainot, vankeus ja karkotukset. Suomen ortodoksisen kirkon julkaisema elämäkerta kertoo hänen rukoilleen ennen leikkauksia.
Luukkaan elämä tekee näkyväksi sen, kuinka lääkärintyö ja rukous voivat kuulua samaan elämään. Potilaan puolesta rukoileminen ei vähennä tutkimusten, lääkkeiden tai ammattitaidon merkitystä. Hoitoon hakeutuminen ja avun vastaanottaminen sopivat luontevasti yhteen Jumalaan turvautumisen kanssa.
Sairauden keskellä voi rukoilla paranemista sekä viisautta hoitopäätöksiin, voimia henkilökunnalle ja kärsivällisyyttä pitkään toipumiseen. Joskus päivän suuri saavutus on päästä omin voimin tuolille istumaan. Sekin on kiitoksen arvoinen asia.
Entä jos sairaus ei väisty?
Parantajapyhistä puhuttaessa on jätettävä tilaa myös vaikealle kysymykselle: mitä silloin, kun rukouksista huolimatta ei parane? Kaikki sairaudet eivät väisty, ja toipuminen voi jäädä kesken. Tähän ei pidä tarjota helppoa selitystä eikä arvioida sairastavan uskon vahvuutta lopputuloksen perusteella.
Pyhien esirukoukset eivät ole lupaus tietystä hoitotuloksesta. Paranemista saa silti pyytää koko sydämestään. Samalla rukoukseen mahtuvat pelko, pettymys ja väsymys. Sairastavan ei tarvitse esittää urheampaa tai levollisempaa kuin on.
Kun omat voimat ovat vähissä, läheiset ja seurakunta voivat rukoilla puolesta. Papin vierailua voi pyytää myös kotiin tai sairaalaan. Joskus tärkeintä on, että joku istuu hetken vieressä eikä kiirehdi selittämään kärsimyksen tarkoitusta.
Rukous jatkuu huolenpitona
Parantajapyhien esimerkki kutsuu myös käytännön tekoihin. Kaikki eivät osaa hoitaa sairauksia, mutta moni voi tuoda ruoan, tarjota kyydin, soittaa tai auttaa hankalassa asioinnissa. Läheinenkin voi tarvita lepoa ja jonkun, jolle puhua omasta huolestaan.
Sairaalasta kotiutuminen ei aina tarkoita, että elämä olisi palannut ennalleen. Siksi yhteydenpitoa tarvitaan myös sen jälkeen, kun tilanteen kiireisin vaihe on ohi ja muiden arki on jo jatkunut.
Parantajapyhien muistossa rukous ja auttavat kädet kuuluvat yhteen. Heidän esimerkkinsä rohkaisee pyytämään apua ja huomaamaan toisen avuntarpeen. Sairasta ei tarvitse osata rohkaista suurilla sanoilla. Usein riittää, että pysyy rinnalla.
Ortodoksi.net
2026
Lähteet ja tausta-aineisto
- Orthodox Church in America: Greatmartyr and Healer Panteleimon. Pyhän Panteleimonin elämäkerta ja kirkollinen muistaminen.
- Ortodoksi.net: Kosmas ja Damianos Vähäaasialaiset. Palkattaparantajien elämäkertaperinne.
- Suomen ortodoksinen kirkko: Pyhä Luukas Tunnustaja, Simferopolin arkkipiispa. Kirkkokalenterin synaksario 29.5.2026.
- Suomen ortodoksinen kirkko: Esirukouspyynnöt.