Joona Permiläinen
Ortodoksi.netista
Pyhä Joona nousi Permin piispan istuimen haltijaksi pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän käännytti kristinuskoon jäljellä olevan osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja. Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.
Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä 1470. Hänen reliikkinsä ovat yhdessä pyhän Gerasimin ja pyhittäjä Pitirimin reliikkien kanssa Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkossa Ust-Vymissä Vologdan alueella.
Pyhää Joonaa muistellaan ortodoksisessa kirkossa yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin ja Pitirimin kanssa heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.
Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat ss. 460 - 462
Syrjäänit (lainaus suomalaisesta wikipediasta):
Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.
Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)
Vogulit:
Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä. Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Perm (lainaus suomalaisesta wikipediasta):
Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki oli Perm.
Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan, alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen. (kts. koko artikkeli)
Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.