AK1957: Nöyrille annetaan armo
Ortodoksi.netista
Vuoden 1957 Aamun Koitosta löytyy oheinen nimimerkki D.T:n (ilmeisesti Dimitri Tarvasaho) kirjoittama opetuspuhe. (Aamun Koitto 14/1957, s. 1-2 [165-166])
---
Jumalan armo on välttämätön pelastustamme varten, sillä ilman sitä ja ilman sen apua emme voi kääntyä Jumalan puoleen, emme uskoa Kristus-Vapahtajaan, emmekä tehdä tosi hyviä tekoja. Sen tähden oppikaamme tunnustamaan oma heikkoutemme ja voimattomuutemme sekä nöyrtymään Jumalan ja ihmisten edessä, oppikaamme nöyrästi anomaan Herralta tätä pelastavaista voimaa, oppikaamme nöyrästi vaalimaan sitä itsessämme muistaen apostolin sanat: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon" (1.Piet. 5:5).
Jumalan armo annetaan meille ilmaiseksi, meidän Lunastajamme ansioiden tähden, joten siis olkoon kiitos Jumalallemme ja Hyväntekij älle aina mielessämme ja suussamme ja :kko elämässämme tästä hänen sanon-iattomasta lahjastaan (2.Kor.9:15)). Kiitos Jumalalle, Isälle, joka antaa meille kaikkein Pyhimmän Henkensä armon. Kiitos Herralle Jeesukselle, joka hankkii meille verellänsä niin kalliit ja suuret lahjat. Kiitos Pyhälle Hengelle, joka, runsaasti vuodattaa meihin armonsa ja valmistaa meidät iankaikkista elämää varten.
Jumalan armo vuodatetaan kaikkiin ihmisiin, eikä vain niihin, jotka Jumala on edeltä katsonut iankaikkiseen kunniaan. Sen tähden, vaikka olisimme kuinka syvälle langenneet, vaikka syntimme olisivat äämmäisen raskaat ja monilukuiset, älkäämme koskaan joutuko epätoivoon pelastuksestamme. Päinvastoin kiiruhtakaamme kääntymään taivaallisen Isän puoleen, joka on pitkämielinen, joka ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen (1.Piet.3:9)) ja lakkaamatta huutakaamme Pyhän Hengen puoleen: "Hyvyyden Lähde ja elämän Antaja, tule ja asu meissä, ja puhdista meidät kaikesta synnin pahuudesta sekä pelasta oi Hyvä meidän sielumme." Vaikka Jumalan armo on voimallinen ja tehokas, se ei sido vapauttamme. Se ei ketään väkipakolla vie hyvyyteen, vaan ainoastaan kutsuu meidät katumukseen ja kääntymykseen, herättää halun elää hurskaasti, auttaa meitä kaikessa hyvässä, pyhittää ja pelastaa meidät silloin, kun me emme sitä vastusta, vaan tottelemme sitä ja tehokkaasti osallistumme siihen, mitä se meissä ja meidän kauttamme suorittaa. Oppikaamme tottelemaan armon kutsua, seuraamaan sitä, käyttämään hyväksemme sen antamat voimat, tekemään hyvää, johon se meidät johdattaa, jonka tekemisessä se meitä auttaa ja johon itse meitä johdattaa.
Ihmisen pyhittäminen armon kautta on siinä, että se todellisesti puhdistaa syntisen synneistä, tekee hänet viattomaksi ja syyttömäksi, jollaisena oli esi-isämme Aadam heti luomisen jälkeen. Kuinka velvoittavaa ja kehottavaa onkaan tämä toteamus kaikille pyhitetyille so. kaikille kristityille. Täytyy siis varjella itseä kaikesta ruumiin ja hengen pahuudesta kaikkien kiusauksien keskelläkin.
Jotta Jumalan armo pyhittäisi ja sen jälkeen pelastaisi ihmisen, vaaditaan häneltä vain uskoa ja hyviä tekoja. "Käykäämme osiin totisin sydämin täydessä uskon varmuudessa" armon valtaistuimen eteen, "pysykäämme järkähtämättä toivomme tunnustuksessa ja valvokaamme toinen toistamme innostuttaaksemme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin" (Hebr.10:22-24)) muistaen, että ilman uskoa ei voi olla otollinen Jumalalle ja että usko ilman tekoja on kuollut. D. T.
(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 14/1957, joka ilmestyi toukokuun 250. päivä 1957, sivulla 165-166 [s.61-2])