AK1979: Piispa Leon intronisaatio
Ortodoksi.netista
Aamun Koitto julkaisi vuoden 1979 maaliskuun numerossaan (6/1979) oheisen reportaasin kuvien kera silloisen Joensuun piispa [myöhemmin arkkipiispa] Leon tehtäväänsä asettamisesta Kuopion katedraalissa 25. helmikuuta 1979. Artikkelin kuvat Aamun Koittoon oli kuvannut Pekka Keskitalo ja niitä voi katsella surempina klikkaamalla kuvaa. Artikkeliin on lisätty joitain täsmentäviä tai myöhempiä tietoja ja ne on laitettu [hakasulkujen] sisään.
Pyhän Hengen armo tekee sinut Joensuun piispaksi
Kuopion P. Nikolaoksen katedraali oli täyttynyt 25.2.[1979] viimeistäkin seisomasijaa myöten, kun ylidiakoni [Heikki Makkonen] ja seurakunnan kirkkoherra [Matti Sidoroff] johdattivat piispaksi vihittävän pastori Leo Makkosen piispojen eteen. "Jumalan rakastama pastori Leo Makkonen tuodaan vihittäväksi Joensuun piispaksi", kuulutti ylidiakonin kantava ääni. Harva läsnäolijoista oli ollut aiemmin läsnä tätä pyhää toimitusta seuraamassa.
"Anon teiltä piispaksi vihkimistä kätten päällepanon kautta", vastasi vihittävä arkkipiispan kysymykseen "Mitä varten olet tullut?" Tämän jälkeen vihittävä luki nikealais-konstantinopolilaisen uskontunnustuksen, edelleen hän lupasi pitää kunniassa kirkon kanoneita ja kirkko-isien sääntöjä, lupasi koko ikänsä yllä pitää kirkon rauhaa. Kun uskontunnustukset ja lupaukset, joihin sisältyy uskollisuus kirkolle aina kuoleman uhallakin, olivat ohi, sanoi arkkipiispa: "Pyhän Hengen armo meidän nöyryytemme kautta tekee sinut, isä Leo, Joensuun piispaksi palvelemaan kirkkoa apulaispiispana".
Kun liturgia oli alkanut, kuulutti ylidiakoni: "Alkaa kheirotonia, piispaksi vihkimisen pyhä sakramentti!" Vihittävä polvistui pyhän pöydän eteen, läsnä olevat piispat – arkkipiispa Paavalin ohella metropoliitat Damaskinos ja Johannes sekä arkkipiispa Kirill – pitivät avattua Evankeliumikirjaa hänen päänsä päällä. Luettiin sakramenttisanat.
Kuoro kanttori Sulo Hallan johtamana lauloi Kyrie eleison ja vastasi aksios, aksios, aksios arkkipiispan kysymykseen.
Vihittävä sai piispallisen puvun, omoforin piispuutensa merkiksi ja panagian kaulaan.
Nyt isä Leosta on tullut isä esipaimen ja hän siunasi yleisöä dikirillä ja trikirillä.
Seurakunnan kirkkoherra Matti Sidoroff saarnasi ja totesi aluksi, että seurakunta on saanut kokea helluntai-ilon: Pyhä Henki on laskeutunut kirkkoon. Ei ole kirkkoa ilman piispaa. Pyhän Hengen voima on annettu meille piispuuden kautta. Tämä on ortodoksisen kirkon karismaattisuutta. Luotamme siihen, että Pyhä Henki valitsee kirkkomme piispat.
Arkkipiispa puhui vihitylle: Sinullekin Kristus sanoo kuten apostoleille: tule ja seuraa minua. Sinä olet puettu tälle matkalle piispalle kuuluvaan asuun, jotta se muistuttaisi sinulle, kenen askelissa olet kulkemassa. Äsken pääsi peitettiin pyhällä evankeliumilla, jota piispat kannattivat. Se sisältää Kristuksen opetuksen, jonka tulee tästedes entistä enemmän ohjata ajatuksiasi, sanojasi ja tekojasi. – Esikuvaksi uudelle apulaispiispalle arkkipiispa antoi Konstantinopolin arkkipiispa Tarasioksen, jonka muistopäivää juuri vietettiin. Tarasios kutsui koolle 7. yleisen kirkolliskokouksen v. 787. Arkkipiispa toivoi, että apulaispiispa Leon sallittaisiin olla mukana seuraavassa yleisessä kirkolliskokouksessa.
Uusi piispa sai vielä piispansauvan, saman, joka arkkipiispalla oli ollut apulaispiispana ollessaan. Papiston poistuttua liturgian päätyttyä hän jäi yksin siunaamaan kirkkokansaa.
Kanoninen virkaanasettaminen
Vigilian jälkeen lauantaina seurasi kanoninen virkaanasettaminen. Tähän toimitukseen ottivat osaa vain piispat ja virkaan asetettava. Yksityiskohtana tästä suomen-, kreikan-ja slaavinkielisestä toimituksesta mainittakoon ektenia: sen lauselmat arkkipiispa Paavali luki suomeksi ja piispojen "kuoro" lauloi "Kyrie eleison!" (Herra armahda!).
Virkaan valitulle isä Leo Makkoselle luettiin nimitysasiakirja, ja hän vastasi perinteisin sanoin: "Minä kiitän ja otan vastaan vapaasta tahdostani enkä yhtään vastusta."
Puheessaan isä Leo viittasi niihin kahteen lupaukseen, joiden merkitys hänen elämässään oli ollut käänteentekevä: avioliittolupaukseen ja pappislupaukseen. Hän totesi, että tämä uusi käännekohta on pakottanut hänet vakavaan harkintaan ja itsetutkiskeluun.
Tervehdyksiä kahvitilaisuudessa
Liturgian jälkeen kirkkokunta tarjosi kaikelle kirkkokansalle kahvit Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Kahvitilaisuudessa lauloi Kuopion Veljeskuoro ja puheitakin pidettiin.
Metropoliitta Damaskinos, joka totesi olevansa Suomessa jo kuin kotonaan, toi ekumeenisen patriarkan HP Demetrios I:n onnittelut kirkkokunnalle "piispallisen rikastumisen johdosta". Piispa Leolle metrop. Damaskinos luovutti panagian, joka hänellä itsellään oli äskeisessä liturgiassa. Hän toivoi, että tuo panagia olisi näkyvä muistutus siitä molemminpuolisesta rukouksellisesta yhteydestä, jonka hän toivoi nyt syntyneen. – Metropoliitta Damaskinos lahjoitti piispa Leolle myös kellon osoitukseksi siitä, että esipaimen elää ja toimii myös tässä ajassa.
"Koko Venäjän ortodoksinen kirkko iloitsee Suomen ortodoksisen kirkon juhlasta" lausui Viipurin arkkipiispa [myöhemmin Moskovan ja koko Venäjän patriarkka] Kirill. Hän toi patriarkka Pimenin henkilökohtaisen tervehdyksen ja onnittelut. Patriarkan ja Venäjän kirkon lahjana piispa Leo sai panagian. Henkilökohtaisena lahjanaan arkkipiispa Kirill antoi piispa Leolle nykyvenäläistä ikonimaalausta edustavan Kristus Kaikkivaltias -ikonin.
Piispa Leo kiitti lämpimästi saamistaan lahjoista ja korosti rukousyhteyden sekä Kristuksen rakkauden ja kristillisen rakkauden merkitystä Kristuksen kirkossa.
Piispa Kortekankaan henkilökohtaisen tervehdyksen ja onnittelut toi tuomiorovasti Olavi Lähdesmäki. Pappisseminaarin onnittelut sen omalle kasvatille esitti rehtori Niilo Karjomaa.
Päätössanoissaan arkkipiispa Paavali kiitti kaikkia piispaksivihkimisessä mukana olleita. Hän korosti erityisesti kirkkokansan osuutta Kirkossa ja tässäkin piispaksivihkimisessä. Arkkipiispa totesi, että joukossa oli monia, jotka olivat tulleet pitkienkin matkojen takaa – juhla oli koko kirkkokunnan juhla.
(Teksti on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 6/1979, joka ilmestyi maaliskuun 23.päivänä 1979, sivuilla 6-8.)