Toiminnot

Boris Sove

Ortodoksi.netista

Tutkija ja apulaisprofessori Boris Sove

Boris Ivanovitš Sove (Борис Иванович Сове) syntyi 2. tammikuuta 1900 (vanhan kalenterin mukaan 21. joulukuuta 1899) Viipurisa , silloisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa ja kuoli 15. elokuuta 1962 Helsingissä. Hän oli teologian professori, raamatuntutkija ja liturgisti , historian asiantuntija erityisesi Bysantin jumalanpalveluksissa ja kirkon hymnografiassa.


Hän syntyi viipurilaiseen kauppiasperheeseen. Vuodesta 1909 lähtien hän avusti jumalanpalveluksissa, joita piti mm. Viipurin ja Suomen piispa Sergei (Stragorodsky) (myöhemmin Moskovan ja koko Venäjän patriarkka).

Hän opiskeli ja valmistui Viipurin reaalikoulusta. Vuonna 1920 hän valmistui Petrogradin teknillisestä korkeakoulusta ja muutti samana vuonna Ranskaan.

Vuodesta 1925 hän opiskeli Pyhän Sergiuksen teologisessa instituutissa Pariisissa, josta hän valmistui vuonna 1928 saaden 1. asteen teologian kandidaatin tutkinnon. Hänet jäi instituuttiin Vanhan testamentin ja heprean kielen pyhän historian laitokselle professoriksi. Vuodesta 1928 vuoteen 1931 hän opiskeli instituutin lähetteen perusteella Oxfordin yliopiston tutkijakoulussa , jossa 14. helmikuuta 1931 hän puolusti väitöskirjaansa "Jobin eskatologia" teologian kandidaatin tutkinnolla.

Vuosina 1931–1939 hän oli Pyhän Sergiuksen teologisen instituutin apulaisprofessori Vanhan testamentin ja heprean kielen pyhän historian osastolla. Vuonna 1936 hän esitti "Vanhan testamentin pyhiä kirjoituksia käsittelevän teesinsä" ensimmäisessä ortodoksisten teologien kongressissa Ateenassa. Asiakirja sisälsi 6 kohtaa ortodoksisen hermeneutiikan välttämättömistä muutoksista.

Vuodesta 1939 hän asui Helsingissä, missä hän oli vuosina 1941-1962 Helsingin yliopiston kirjaston slaavilaisen osaston (Slavica) päällikkönä Moskovan patriarkaatin suomalaisen seurakunnan jäsenenä ja vuodesta 1952 lähtien Konstantinopolin patriarkaatin Suomen arkkihiippakunnan liturgisten tekstien korjaustoimikunnan jäsenenä.

Vuonna 1961 vakava silmäsairaus vaati suuren leikkauksen, mikä pakotti Boris Ivanovitšin keskeyttämään työnsä joksikin aikaa. Hän kuoli 15. elokuuta 1962 Helsingissä sydänsairauksiin ja haudattiin ortodoksiselle Lapinlahden hautausmaalle.

Bibliografia

  • Jobin kirjan eskatologia. 1931. Oxford (Эсхатология книги Иова. 1931. Оксфорд)
  • Väitöskirja pyhästä Vanhan testamentin kirjoitukset // Tie. 1936-1937. - nro 52 (Тезисы по Свящ. Писанию Ветхого Завета // Путь. 1936—1937. — № 52)
    • Teesit Vanhan testamentin pyhistä kirjoituksista: Ortodoksinen I kongressi, teologit Ateenassa (marraskuu 1936) // Alfa ja Omega. M., 1994. - nro 2. - S. 40-42 (Тезисы по Священному Писанию Ветхого Завета: Для I конгресса правосл. богословов в Афинах (нояб. 1936 г.) // Альфа и Омега. М., 1994 — № 2. — С. 40-42)
  • Eukaristia muinaisessa kirkossa ja nykykäytännössä // Living Tradition, Pariisi, 1937, numero 3. (M., 1997, s. 194-222.) (Евхаристия в древней Церкви и современная практика. // Живое Предание, Париж, 1937, вып.3. (М., 1997, с. 194—222.)
    • Eukaristia muinaisessa kirkossa ja nykyaikaisessa käytännössä // RCSD:n tiedote. - 1938. - Nro 2; - Nro 3. - P.5-9 (Евхаристия в древней Церкви и современная практика // Вестник РХСД. — 1938. — № 2; — № 3. — С.5-9)
  • Viimeinen maallinen suudelma // Bulletin of the RSHD. 1963. - Nro 68-69 (I-II) - S. 36-42 (Последнее земное целование // Вестник РСХД. 1963. — № 68-69 (I—II) — С. 36-42)
  • Riemuttava nousulaulu // Bulletin of the RSHD 1967. - nro 85 (III). - S. 16-34 (Ликующая песнь восхождения // Вестник РСХД. 1967. — № 85 (III). — С. 16-34)
  • Konfirmaatio ortodoksisessa kirkossa // Ikuinen. Pariisi. 1968 - nro 1. (Миропомазание в Православной церкви // Вечное. Париж. 1968 — № 1.)
  • Venäläinen Gohar ja hänen koulunsa // Bogoslovskie trudy. M., 1969. - nro 4. - C. 39-84. (Русский Гоар и его школа // Богословские труды. М., 1969. — № 4. — C. 39-84.)
  • Liturgisten kirjojen korjausongelma Venäjällä 1800-1900-luvuilla // Teologiset teokset. M., 1970. - nro 5. - C. 25-68. (Проблема исправления богослужебных книг в России в XIX—XX веках // Богословские труды. М., 1970. — № 5 — C. 25-68.)
  • Pyhän kaanonin Marttyyri Blandina // Vestnik RHD. 1983. - nro 139 (II) - S. 5-9 (Канон св. мученице Бландине // Вестник РХД. 1983 — № 139 (II) — С. 5-9)
  • Teesit Vanhan testamentin pyhistä kirjoituksista: Ortodoksisten I kongressille. teologit Ateenassa (marraskuu 1936) // Alfa ja Omega. M., 1994. - nro 2. - S. 40-42. (Тезисы по Священному Писанию Ветхого Завета: Для I конгресса правосл. богословов в Афинах (нояб. 1936 г.) // Альфа и Омега. М., 1994. — № 2. — С. 40-42.)
  • Liturgisen tieteen historia Venäjällä // Uchenye zapiski, Venäjän ortodoksinen yliopisto, ap. Johannes evankelista. M., 1996. - nro 2. - C. 21-98. (История литургической науки в России // Ученые записки Российского православного университета ап. Иоанна Богослова. М., 1996. — № 2. — C. 21-98.)
  • Kirkon Sobornoe-kirja // Kirkon historiallinen tiedote. M., 2000. - Nro 6-7. - S. 159-163 (Соборное дело Церкви // Церковно-исторический вестник. М., 2000. — № 6-7. — С. 159—163)
  • Apostoli ja evankelista Johanneksen päivänä // Kirkkohistoriallinen tiedote. M., 2000. - Nro 6-7. - S. 164-167 (В день Апостола и Евангелиста Иоанна // Церковно-исторический вестник. М., 2000. — № 6-7. — С. 164—167)
  • Eukaristisen herätyksen profeetta // Kirkon historiallinen tiedote. M., 2000. - Nro 6-7. - S. 168-171 (Пророк евхаристического возрождения // Церковно-исторический вестник. М., 2000. — № 6-7. — С. 168—171)