Bysantin oikeushistoria (kirja)

Kirjan kansi

Jaakko Husa: Bysantin oikeushistoria.
Johdatus itäroomalaiseen oikeuskulttuuriin

ISBN 978-951-855-335-2

ISSN 1458-0466

Julkaisija/kustantaja: Suomalainen lakimiesyhdistys ja Jaakko Husa - myynti

Julkaisupäivämäärä: joulukuu 2013

Sivumäärä: 214 sivua

Koko: 210 x 150 mm

Sidos: Liimasidottu / pehmytkantinen

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisu, E-sarja, nr. 25

Ensimmäinen kirja suomeksi Bysantin oikeushistoriasta

Professori Jaakko Husa on kirjoittanut uuden teoksen, jossa käsitellään itäroomalaista oikeushistoriaa ja oikeuskulttuuria. Kirja oikoo vanhentuneita ja virheellisiä mielikuvia Bysantin historiasta.

Jaakko Husan mukaan länsiroomalaisen oikeuden tarina tunnetaan oikeushistoriassa varsin hyvin. Länsiroomalainen oikeus muuntui vähitellen yleiseksi eurooppalaiseksi oikeudeksi keskiajalla. Sen sijaan Itä-Rooman oikeuden historia on Husan mukaan paljon tuntemattomampi.

"Perinteisesti Bysantin oikeutta on kuvattu roomalaisen oikeuden rappiona ja alistumisena ortodoksisen kirkon oikeusjärjestelmälle. Kirjassani esitän toisenlainen kertomuksen tästä yli tuhatvuotisesta valtakunnasta ja itäroomalaisesta oikeuskulttuurista," Husa sanoo.

Ajallisesti kirja lähtee liikkeelle antiikista ja ulottuu Bysantin myöhäiskeskiaikaisen tuhon jälkeiseen aikaan. Kirjassa nousevat esille keisarivallan, ortodoksisuuden ja Bysantin yhteiselo sekä roomalaisoikeudellisen perinnön muutos.

Kirja on painava puheenvuoro oikeuden ja yhteiskunnan välisestä suhteesta sekä oikeuden kulttuuristen ja symbolisten ulottuvuuksien merkityksestä oikeusajattelulle.

Kirjoittaja Jaakko Husa toimii professorina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.

Takakannen teksti:

Roomalaisen oikeuden tarina alkaen sen uudelleenlöytämisestä ja muuntumisesta yleiseksi eurooppalaiseksi oikeudeksi keskiajalla on useimmille hyvin tuttu. Sen sijaan Itä-Rooman oikeuden historia on paljon tuntemattomampi. Bysantin oikeutta kuvataan usein roomalaisen oikeuden degeneroitumisena ja alistumisena kanoniselle oikeudelle ja kirkolle. Tässä kirjassa kerrotaan toisenlainen kertomus yli tuhatvuotisesta Bysantin valtakunnasta ja itäroomalaisesta oikeuskulttuurista alkaen antiikista ja ulottuen pitkälle Bysantin myöhäiskeskiaikaisen tuhon jälkeiseen aikaan.

Kirjassa esitetään viimeisimpään tutkimukseen sekä oikeushistorialliseen materiaaliin perustuva kuvaus Bysantin oikeushistoriasta. Kirjassa tarkastellaan keisarivallan, ortodoksisuuden ja Bysantin muuttuvien olosuhteiden symbioosia roomalaisoikeudellisen perinnön muutoshistoriassa, joka ilmentää roomalais-bysanttilaisen oikeuden muuntautumiskykyä ja oikeuskulttuurin elinvoimaisuutta. Kirja on painava puheenvuoro oikeuden ja yhteiskunnan välisestä suhteesta sekä oikeuden kulttuuristen ja symbolisten ulottuvuuksien merkityksestä oikeusajattelulle.

Sisällysluettelo

• Esipuhe
• 1 JOHDANTO
  • 1.1 Kreikkalainen vai roomalainen?
  • 1.2 Historiallisten kerrostumien limittäisyys
  • 1,3 Bysanttilainen oikeus "pähkinänkuoressa"
  • 1.4 Tästä kirjasta
  • 1.5 Kulttuurinen näkökulma
• 2 OSA ROOMALAISTA OIKEUSPERINTÖÄ
  • 2.1 Rappiota vai elävää perintöä'?
  • 2.2 Arkaainen aika
    • 2.2.1 Ennen Kandentoista taulun lakia (754-449 eea.)
    • 2.2.2 Kandentoista taulun laki (450 eea.)
  • 2.3 Formatiivinen kausi: varhainen oikeus (300-30 eea.)
  • 2.4 Klassinen roomalainen oikeus (30 eea.-250 jaa.)
  • 2.5 Jälkiklassinen oikeus: kohti Justinianulcsen kodifikaatiota
• 3 ITÄROOMALAISEN OIKEUDEN KONTEKSTIT
  • 3.1 Kirkollisen ja maallisen yhteenkiertyminen
  • 3.2 Myöhäisantiikki
  • 3.3 Myöhäisantiikin ja keskiajan välissä
  • 3.4 Keskiaikainen Bysantti
  • 3.5 Elävää oikeusperintöä
• 4 BYSANTIN OIKEUS
  • 4.1 "Lakien leveys"
  • 4.2 Codex Theodosianus (400-luku)
  • 4.3 Justinianuksen kodifikaatio eli Corpus iuris civilis (500-luku)
    • 4.3.1 Novellae eli Νεαρές
    • 4.3.2 Oikeuskielen kreikkalaistuminen ja interpolaatiot
  • 4.4 Nomokanon I (600-luku)
  • 4.5 Ekloge (700-luku)
  • 4.6 Basilika (800-900-luvut)
    • 4.6.1 Proheiron
    • 4.6.2 Eisagoge
    • 4.6.3 60 kirjaa
    • 4.6.4 Leon Novellaet
    • 4.6.5 Epitome
    • 4.6.6 Anakatharis-kauden arviointi
  • 4.7 Nomokanon II (1100-luku)
    • 4.7.1 Balsamonin linjauksia
    • 4.7.2 Nomoksen ja kanonin välinen jännite
  • 4.8 Syntagma kata stoiheion: Nomokanon III
    • 4.8.1 Blastaresin Syntagma
    • 4.8.2 Kanonin ja nomosin erillisyys?
  • 4.9 Hexabiblos (1300-luku)
    • 4.9.1 Intellektuaalinen renessanssi?
    • 4.9.2 Hexabibloksen käsikirjaluonne
• 5 BYSANTTILAINEN OIKEUS TURKKILAISVALLAN ALLA
  • 5.1 Osmanien valtion osa
  • 5.2 Osmanivaltakunnan murros
  • 5.3 Bysanttilainen oikeusperintö
  • 5.4 Turkkilaisen oikeuden vieroksunta
• 6 BYSANTIN OIKEUSPERINNÖN JATKUMINEN
  • 6.1 Takaisin Hexabiblokseen
  • 6.2 Pandektioikeustieteen merkitys
  • 6.3 Vuoden 1940 Siviilikodifikaatio
    • 6.3.1 Modernisaatio
    • 6.3.2 Vaikutus muualla?
• 7 KOKOAVIA HAVAINTOJA
  • 7.1 Roomalaisen oikeuden muuntumispolku Bysantissa
  • 7.2 Kulttuurinen roomalaisuus
  • 7.3 Nomos ja kanon
  • 7.4 Lopuksi
• Tärkeät vuodet
• Loppuviitteet
• Lähteet
• Henkilöhakemisto
• Asiahakemisto