FB-INFO: 230322

The Associated Press on julkaissut seuraavan selvityksen Ukrainan tilanteesta 22.3.2022

Keskustelunaihe Venäjällä: USA:n syyttäminen Ukrainan kirkon hajoamisesta

Samalla kun Venäjä on yrittänyt perustella hyökkäystään Ukrainaa vastaan valituksella Naton laajentumisesta itään, se on myös väittänyt, että ulkomaiset toimijat ovat tunkeutuneet sen uskonnolliseen maaperään Ukrainassa – jopa väittäen, että Yhdysvallat auttoi lietsomaan itäortodoksisen skisman siellä.

Moskovan patriarkka Kirill, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, sanoi, että sekä länsi että kilpaileva patriarkka "pyrkivät samaan päämäärään" heikentämään Venäjää ja "tehkemään veljeskansoista - venäläisistä ja ukrainalaisista - vihollisia".

Asiantuntijoiden mukaan uskonnollista epäkohtaa ei pidä jättää huomiotta, vaikka se tuskin on sodan ainoa tekijä.

"Et voi kutsua sitä uskonnolliseksi sodaksi, mutta sillä on uskonnollinen ulottuvuus", sanoi isä Cyril Hovorun, ortodoksinen pappi, kotoisin Ukrainasta ja Tukholman University Collegen ekklesiologian, kansainvälisten suhteiden ja ekumenian professori.

Patriarkka Kirill vastasi Kirkkojen maailmanneuvoston (KNM) virkaa tekevän johtajan kirjeeseen, jossa hän oli kehottanut patriarkkaa "korottamaan ääntään" ja toimimaan sovittelijana viranomaisten välillä Ukrainan sodan lopettamiseksi.

Kirill vastasi, että sota ei ollut Venäjän viranomaisten syy. Sen sijaan hän väitti, että konfliktin siemeniä kylvävät sen rajoihin kohdistuvat poliittiset ja uskonnolliset uhat.

Hän mainitsi Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan, joka vuonna 2019 tunnusti virallisesti Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäisyyden [autokefalian] maassa, jossa Moskovan patriarkaatti vaatii lainkäyttövaltaa. Turkissa asuvaa ekumeenista patriarkkaa pidetään "ensimmäisenä tasa-arvoisten joukossa" ortodoksisten patriarkojen joukossa, mutta toisin kuin paavilla, hänellä ei ole auktoriteettia oman alueensa ulkopuolella.

Tammikuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Yhdysvaltoja "suoraan osallistumisesta meneillään olevaan ortodoksisuuden kriisiin" ja "rahoittamisesta Konstantinopolin patriarkka Bartholomeosta, jotta tämä voisi harjoittaa kahtiajakopolitiikkaa, myös Ukrainassa".

Hän ei esittänyt todisteita sellaisesta väitetystä manipuloinnista, vaikka Yhdysvaltain viranomaiset tukivat ukrainalaisten oikeutta uskonnolliseen itsemääräämisoikeuteen.

Suurin osa venäläisistä ja ukrainalaisista on ortodokseja, mutta kiista ulottuu lukuja syvemmälle.

Patriarkka Kirill on Venäjän presidentti Vladimir Putinin pitkäaikainen kannattaja. Molemmat ovat edistäneet "venäläisen maailman" käsitettä, joka on muodostunut vuosituhannen yhteisessä ortodoksisessa kristillisessä kulttuurissa Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Ukrainalaiset ovat väittäneet olevansa erillinen kansa, vaikkakin sukua venäläisille. Mutta ennen sotaa Putin vähätteli nykyaikaista Ukrainaa laittomana Neuvostoliiton keksintönä. Hän väitti, että Ukrainan ortodoksit, jotka pysyivät uskollisina Moskovalle, olivat uhattuna.

”Venäjän maailman” (Rus’kij mir) käsite muodostaa osan taustasta Kirillin ensimmäiselle suurelle sodanaikaiselle saarnalle 6. maaliskuuta. Hän väitti, että Ukrainassa oli "metafyysinen" taistelu vaakalaudalla. Hän kuvasi sen taisteluna ulkomaista liberaalia instituutiota vastaan, jonka väitetään vaativan maita pitämään ”homoparaaeja” pääsyn hintana liiallisen kulutuksen ja vapauden maailmaan.

Se, ovatko Venäjän johtajien väitteet "uskottavia vai eivät maailman silmissä", ei ole ensisijaisen tärkeää, sanoi Catherine Wanner, Pennsylvanian osavaltion yliopiston historian, antropologian ja uskonnontutkimuksen professori, jonka tutkimus keskittyy tuolle alueelle. "Yleisö on hänen omaa kansaansa, venäläisiä."

Kirkkokiistat juontavat juurensa ortodoksisuuden saapumisesta alueelle vuosituhat sitten.

Alkuvuosisatojensa aikana Kiovan alueen ortodoksit olivat ekumeenisen patriarkaatin alaisia. Mutta vuonna 1686, kun Konstantinopolin kirkko heikkeni ottomaanien vallan alaisuudessa, ekumeeninen patriarkka delegoi nyt itsenäiselle Moskovan patriarkkalle valtuudet vihkiä Kiovan metropoliitta eli ylin piispa.

Venäjän ortodoksinen kirkko sanoo, että se oli pysyvä siirto. Ekumeeninen patriarkaatti sanoo, että se oli väliaikainen. Hovorun sanoi, että moderni kirkkohistoria kumoaa Venäjän väitteet, että Ukrainan itsenäinen ortodoksinen kirkko on Yhdysvaltain hanke.

"Ajatus itsenäisestä kirkosta on lähes 100 vuotta vanha" Ukrainassa, Hovorun sanoi.

Itsenäisyys-suuntautunut Ukrainan ortodoksinen kirkko organisoitui Ukrainan lyhyen itsenäisyyden aikana 1920-luvulla ja uudelleen Neuvostoliiton jälkeisen itsenäisyyden jälkeen 1990-luvulla. Kaksi suurta irtautunutta kirkkoa sulautuivat ja saivat pitkään haetun legitiimiyden, kun ekumeeninen patriarkka Bartholomeus tunnusti Ukrainan ortodoksisen kirkon vuonna 2019. Moskova vastusti kiivaasti muutosta.

"Sen jälkneen kun tämä askel otettiin, Kirill ja kaikki muut saattoivat aina kutsua Ukrainan eri kirkkoja skismaattisiksi", Wanner sanoi. "Se oli hetki lähihistoriassa, jolloin kilpailu Moskovan patriarkaatin ja ekumeenisen patriarkaatin auktoriteetista kärjistyi."

Politiikalla oli rooli uuden kirkon perustamisessa, Hovorun sanoi, mutta se oli "vastaus Kremlin harjoittamaan Venäjän kirkon politisointiin".

Kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014 ja alkoi tukea separatisteja Itä-Ukrainassa, Ukrainan silloinen presidentti Petro Porošenko kannatti irtautuneen kirkon tunnustamista ja kutsui sitä "lopulliseksi itsenäisyydeksi Venäjältä".

Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi onnitteluja itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon perustamisesta. Tämä sekä jatkuvat suhteet ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kanssa, joka on tavannut Yhdysvaltain korkeimpia arvohenkilöitä, on ruokkinut Venäjän väitteitä Yhdysvaltojen roolista jakautumisessa.

Mutta Sam Brownback, joka oli tuolloin Yhdysvaltain ulkoministeriön kansainvälisen uskonnonvapauden suurlähettiläs, sanoi, että Yhdysvallat tukee Ukrainan itsemääräämisoikeutta.

"Meillä oli ukrainalaisia kirkon jäseniä ja Ukrainan hallituksen virkamiehiä ja sanoivat: "Haluamme perustaa oman... kirkkomme", hän sanoi haastattelussa. "Sanoimme: 'Se on hyvä meistä, uskomme, että voitte strukturoida oman itsenäisyyteenne parhaaksi katsomallane tavalla.' Mutta se on kirkon päätös, se ei ole Yhdysvaltojen hallituksen päätös. Emme kerro kardinaalien kolleegiolle, minkä paavi pitää valita."

Uuden kirkon perustaminen oli Porošenkon tunnusmerkki, Wanner sanoi. "Sen sanottuaan hänet äänestettiin äänekkäästi pois virastaan, ja paikalle tuli maallinen juutalainen (nykyinen presidentti Volodymyr Zelenskyi), joka lupasi olla sekaantumatta uskonnollisiin asioihin", hän sanoi.

Lisäksi monet Ukrainan ortodoksiset jäivät Moskovan patriarkaatin puolelle. Mutta tämä uskollisuus on nyt murtumassa, kun monet papit lopettavat rukouksen Kirillin puolesta julkisissa jumalanpalveluissaan vastauksena hänen epäonnistumiseensa tuomita Venäjän hyökkäystä.

Patriarkka Bartholomeuksen huippuedustaja Yhdysvalloissa tuomitsi Kirillin lausunnot.

"Valitettavasti vaativat rauhaa patriarkka Kirilliltä, kun hän siunaa suvereenin valtioon hyökkäystä "venäläisen maailman" imperialistisen käsityksen nimissä, joka on kauan kuollut", arkkipiispa Elpidoforos Amerikan kreikkalais-ortodoksisesta arkkihiippakunnasta sanoi lausunnossaan.

Hän lisäsi, että Bartholomeus "suunnitteli Ukrainan ortodokseille vapauteen perustuvan tien eteenpäin, ja me rukoilemme, että kun rauha jälleen vallitsee heidän maassaan, he valitsevat vapaasti oman polkunsa eteenpäin".

(lähde: https://apnews.com/article/russia-ukraine-religion-united-states-moscow-international-relations-e17cc39443220450824c4d64a9f6f0d4)

---

Tämä teksti on siirretty sellaisenaan Ortodoksi.netin INFO-sivulta Facebooksita katseltavaksi niille, jotka eivät syystä tai toisesta ole liittyneet Facebookiin. Tätä tekstiä ei indeksoida tavanomaisesti Ortodoksi.net-sivuston luokkiin, vaan ainoastaan luokkaan: Fb-info
(Julkaistu Facebookissa sivulla: Ortodoksi.net INFO keskiviikkona 23.3.2022)