Feodosi Totmalainen
Ortodoksi.netista
Pyhittäjä Feodosi (kreikkalainen muoto on Theodosios) Totmalainen, syntyään Sumorin, syntyi Vologdassa noin vuoden 1530 tienoilla. Hän sai kasvaa hyvässä kodissa, josta hän sai niin lukutaidon kuin kiinnostuksen hengellisyyteen ja hurskauteen.
Avioliitto ja tytär
Vanhempien tahdosta hän meni naimisiin, vaikka itse olisi halunnut mennä luostariin ja vihkiytyä munkiksi. Vanhempien kunnioittaminen kuitenkin voitti oman halun. Avioliitto ja sen tuloksena syntynyt tytär Marina eivät kuitenkaan estäneet Feodosia kilvoittelemasta myös hengellisessä elämässään. Hän kävi säännöllisesti kirkossa ja rukoili paljon myös kotona, etenkin öisin.
Feodosin elämään vaikutti voimakkaasti Matteuksen evankeliumin kohta Raamatussa (Matt.10:37-38):
- "Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle."
Leskeys ja munkkeus
Vanhempiensa ja vaimonsa kuoleman jälkeen hän jätti tyttärensä sukulaistensa kasvatettavaksi ja meni vihdoin oman halunsa ja Jumalan tahdon mukaisesti läheiseen luostariin. Tässä Prilukan luostarissa hänet vihittiin sitten munkiksi.
Luostarissa hänellä oli monenlaisia kuuliaisuustehtäviä: hän kantoi vettä, pilkkoi polttopuita, jauhoi jauhoja ja leipoi niistä leipää. Jonkin ajan kuluttua luostarin johtaja, igumeni, lähetti hänet valvomaan luostarin suolakaivoksen toimintaa Totmassa Suhonajoen rantamilla noin reilun 200 km päässä Vologdasta.
Suolakaivoksen valvojana
Jonkin ajan kuluttua, kun hän oli saanut kaivoksen tuottamaan ja työntekijät tyytyväisiksi, hän halusi vetäytyä rauhallisemmalle paikalle. Hän pyysi siihen siunausta arkkipiispa Nikandrilta ja lupaa myös tsaari Ivan Vasilievitšlta, joka tunnetaan paremmin nimellä Iivana IV Julma. Samalla hän pyysi saada perustaa paikalle uusi luostari, joka sitten nimettiinkin Totman luostariksi ja perustettiin alueen asukkaiden lahjoittamalle maalle ja heidän avustuksellaan.
Luostarin perustaja ja ankara askeetti
Luostari sai verovapauden vuonna 1554 ja niin tsaari kuin Moskovan metropoliitta Makari (muistopv. 30.12.) tukivat luostarin toimintaa suurin lahjoituksin. Feodosi hankki luostarille ja sen veljestölle paljon hengellisiä kirjoja opetukseksi ja ohjaukseksi kilvoitteluelämään. Verovapauden turvin veljestölle perustettiin vielä toinenkin ns. Totma-Efraimovin erämaaluostari, johon osa veljestöstä siirtyi.
Pyhittäjä Feodosi ei ottanut eläessään pappisvihkimystä, vaan toimi koko ajan tavallisen munkin arvossa viettäen erittäin askeettista elämää luostarissaan noin 15 vuoden ajan. Kerrotaan, että hän kantoi viittansa alla askeettisia kilvoitusrautoja ja jouhipaitaa ja huppunsa alla rautaista päähinettä.
Muistopäivä ja kanonisointi
Vuonna 1568 hän sitten kuoli rauhallisesti nukkuen tammikuun 28. päivänä, josta päivästä tuli ortodoksisessa kirkossa hänen vuosittainen muistelupäivänsä. Hänet on haudattu luostarinsa hautausmaalle ja hänen haudallaan tapahtui paljon ihmeitä. Syyskuun 2. päivä vuonna 1796, kun luostarin Kristuksen taivaaseenastumisen kirkkoa remontoitiin, hänen maalliset jäännöksensä löydettiin haudasta maatumattomina ja hänet kanonisoitiin pyhien joukkoon kuuluvaksi hänen muistopäivänään ja samalla siis hänen kuolinpäivänään tammikuun 28. päivänä vuonna 1798.