Guri Kazanilainen
Ortodoksi.netista
Pyhä Guri, Kazanin arkkipiispa (maallikkonimeltään Grigori) syntyi 1500-luvulla Radonežissa pienaateliseen perheeseen.
Hänen vangittiin nuorena väärän ilmiannon perusteella, kun hän työskenteli ruhtinas Ivan Penkovin kartanossa. Hänen väitettiin viettäneen siveetöntä elämää ruhtinattaren kanssa. Hän joutui asumaan syyttömänä ankarissa olosuhteissa kaksi vuotta maanalaisessa vankikuopassa, ennen kuin vapautui ihmeen avulla ja siirtyi heti Joosef Volokolamskilaisen luostariin, missä hänet vihittiin munkiksi nimellä Guri.
Pyhä Guri valittiin luostarin igumeniksi vuonna 1543 ja vuonna 1555 Kazanin ensimmäiseksi arkkipiispaksi ja hän joutui lähetystyöhön näille kaukaisille seuduille yhdessä silloisen arkkimandriitta Hermanin, myöhemmin Kazanin arkkipiispan, pyhän Herman Kazanilaisen (muistopv. 6.11.) sekä igumeni Varsonofin, myöhemmin Tverin piispan, pyhän Varsonofi Tveriläisen (muistopv 11./24. 4.) kanssa.
Pyhä Guri Kazanilainen kuoli 5./18. päivä joulukuuta 1563 sairastettuaan pari vuotta ja vihkiydyttyään hieman ennen kuolemaansa suureen skeemaan. Ortodoksinen kirkko muistelee häntä tuona kuolinpäivänä sekä hänen ja pyhän Varsonofi Tveriläisen reliikkien löytymispäivänä lokakuun 4. päivänä. Pyhän Gurin reliikit haudattiin ensin Spaso-Preobrazhenskin eli Kristuksen kirkastuksen luostariin. Vuonna 1595 reliikit todettiin maatumattomiksi ja pyhän Moskovan patriarkan Jermogen Moskovalaisen (muistopv. 17.2. ja 12.5.) johdolla ja hän kirjoitti myös samalla pyhän elämäkerran. Vuonna 1613 reliikit siirrettiin Jumalansynnyttäjän ilmestyksen katedraaliin ja tällä hetkellä ne sijaitsevat jalosyntyisen ruhtinas Feodor, Daavid ja Konstantin, Smolenskin ja Jaroslavin ihmeidentekijät|Feodor Muromskilaisen ja hänen poikiensa Davidin ja Konstantinin muistolle pyhitetyssä hautausmaan kirkossa Kazanissa.
Muualla Internetissä: