Hilarion Poitiersilainen
Ortodoksi.netista
Pyhä Hilarion (Hilarios) Potiersilainen tai Hilarius Poitiers tai Hilarion Poitiers'n piispa syntyi n. 300 ja kuoli n. 368. Hilarion oli gallialainen teologi, filosofi ja puhuja, joka on tunnettu uskonopillisista teoksistaan. Yhdessä Ambrosius Milanolaisen ja Martin Toursilaisen kanssa Hilarius taisteli lännessä areiolaisuutta vastaan puolustaen Kristuksen samaa olemusta (kr. homoousios) isän kanssa. Hän oli Potiersin piispa ja sai lännessä arvonimen Kirkonopettaja. Toisinaan häntä kutsutaan lännen kirkossa Areiolaiset iskijäksi (vasaraksi) (latinaksi: Malleus Arianorum) ja Lännen Athanasiokseksi
Hilarion oli - kuten lisänimikin sen kertoo - suuri areiolaisuuden vastustaja.
Hän syntyi pakanana, mutta kääntyi kristityksi aikuisena. Hilarion oli niin suosittu, että hänet valittiin Poitiersin piispaksi, vaikka hän yhä oli maalliikko ja naimisissa. Tultuaan piispaksi hän Konstantinus II aikana johti voimakasta vastustusta keisaria kohtaan, kun keisari yritti vakiinnuttaa areiolaisuuden valtauskonnoksi. Suorasanainen kriitikko karkotettiinkin siksi Fryykiaan vuonna 356, mutta siellä Hilarionin osoittama aktiivisuus johti siihen, että keisari päästi hänet palaamaan takaisin, arvellen, että hänestä olisi vähemmän vaivaa kotona hiippakunnassaan. Pyhä Hilarion jatkoi taisteluaan areiolaisuutta vastaan aina kuolemaansa saakka vuonna 368. Hänen reliikkinsä sijaitsevat hänen nimeään kantavassa katedraalissa Ranskassa. Hänen elämänkertansa kirjoitti pyhä Venatius Fortunatus, Poiters'n piispa 500- ja 600-lukujen taitteessa.
Muistopäivä
Häntä muistellaan niin ortodoksisessa kuin roomalaiskatolisessa kirkossa. vuosittain aina tammikuun 13. päivä.