Johanniitat

Johanniitat eli Johanniittain ritarikunta (koko nimeltään: Pyhän Johanneksen hospitaalin sääntökunta Jerusalemissa) on vuonna 1099 ristiretkeläisten toimesta perustettu roomalaiskatolinen hengellinen veljeskunta.

Ritarikunta syntyi alkuaan vuotta aikaisemmin, vuonna 1080 Jerusalemiin perustetun hospitaalin eli sairaalan toiminnan tukemiseen. Jerusalemin valloituksen jälkeen ritarikunnalle (tai paremminkin sairaalalle) lahjoitettiin suuria rahalahjoja ja omaisuuksia niin Euroopasta kuin valloitetulta alueilta. Näin ritarikunta sai varoja toimintaansa, joka myöhemmin muuttui temppeliherrojen ritarikunnan kaltaiseksi aseelliseksi toiminnaksi, joka aktivoitui erityisesti ristitretkillä.

Ritarikunnan kekuspaikka on vuosisatojen saatossa joutunut muuttamaan Jerusalemista ensin Galilean Akkoon (1191), sieltä Kyprokselle Limassoliin (1291), Rhodokselle (1309), Maltalle (1530, Maltan ritarikunta) ja viimein Pietariin (1798), jolloin voidaan katsoa ritarikunnan lakenneen olemasta alkuperäinen roomalaiskatolinen ritarikunta. Vuonna 1834 perustettiin uudelleen roomalaiskatolinen Roomassa päämajaansa pitävä valtion kaltaisesti toimiva, mutta ilman alueellisi rajoja oleva Maltan ritarikunta (SMOM, italiaksi: Sovrano Militare Ordine Ospedaliero di San Giovanni di Gerusalemme di Rodi e di Malta eli Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta, Rodoksen ja Maltan ritarikunnaksi sanottu). Tämä ritarikunta katsoo olevansa Johanniittien ritarikunnan laillinen jatkaja. Ritarikunnalla on oma postimerkki ja omat rekisterikilvet, sillä on diplomaattiset suhteet yli sataan valtioon ja se on YK:n tarkkailijajäsen.

Alkuperäinen ritarikunta on saanut Maltan ritarien lisäksi muitakin jatkajia muun muassa evankelisluterilaisen kirkon puolella.

HAP