Joona ja Vassian Petrominskilaiset

Pyhittäjät Joona ja Vassian olivat Solovetskin Kristuksen kirkastumisen luostarin munkkeja ja igumeni Filipin (muistopv. 9.1.) oppilaita. Igumeni Filipistä tuli myöhemmin Moskovan metropoliitta.

Pyhittäjät olivat erityisen tunnettuja nöyryyden hyveestä. Kuolemankin he kohtasivat ollessaan suorittamassa heille määrättyä kuuliaisuustehtävää, tarvikkeiden hakemista mantereelta, kun laiva joutui myrskyyn ja upposi pyhittäjät mukanaan.

Paikalliset asukkaat löysivät ruumiit Uunilahden rannalta ja monenlaisten vaiheiden jälkeen, kun he olivat seikkailleet pimeässä, eksyneet ja joutuneet takaisin lähtöpaikalle, kuolleet pyhittäjät ilmestyivät heille unessa ja pyysivät päästä haudatuiksi kuivaan paikkaan läheiseen havumetsään männyn juurelle.

Munkkien Joonan ja Vassianin kunnioittaminen alkoi heidän kuolemansa jälkeen vuonna 1561.

Kalastajat ja merimiehet tulivat rukoilemaan kappeliin, joka oli rakennettu vuonna 1599 Troitsa-Sergejevin luostarista paikalle tulleen vanhuksen Mamantin haudan päälle. Tänne perustettiin sitten myöhemmin, kun paikalla oli jo jonkin aikaa kilvoitellut erakkoja, munkki Jaakobin toimesta vuonna 1623 Petrominskin luostari, jonka mukaan pyhittäjät Joona ja Vassian ovat saaneet nimensä.

Pyhittäjiä Joona ja Vassian Petrominskilaisia muistellaan ortodoksisessa kirkossa aina kesäkuun 5. päivänä. Heitä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta

• Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat (3. p)
  • Pyhittäjät Vassian ja Joona Petrominskilaiset (s. 51-53)