Juliana Lazarevolainen
Ortodoksi.netista
Vanhurskas Juliania Lazarevolainen (Muromalainen) on hämmästyttävä esimerkki toisten ihmisten edestä uhrautuvasta naisesta. Juliania syntyi vuonna 1530 Moskovassa ja kuoli 1604. Hän oli aatelisen Justin Nediurovin tytär, joka elämänsä alkuvuosina eli hurskaasti, paastoten tiukasti ja rukoillen paljon. Joutuessaan varhain orvoksi ja sukulaisten huostaan, häntä ei siellä otettu vakavasti, vaan hänelle naurettiin. Juliana kesti kaiken kärsivällisesti ja valittamatta.
Hurskas ja hyveellinen
Hänen ihmisrakkautensa ilmeni monella tapaa: hän hoiti usein sairaita ja ompeli vaatteita köyhille. Hurskas ja hyveellinen nainen herätti Lazarevin kylän omistajan, Juri Osorin mielenkiinnon ja pian hän menikin naimisiin Julianian kanssa.
Miehen vanhemmat rakastivat lempeää miniäänsä ja antoivat pian koko kotitaloutensa hänen hoitoonsa. Kotoisat huolenaiheet eivät häirinneet Julianian hengellisiä pyrkimyksiä. Hän löysi aina aikaa rukoukselle ja oli valmis antamaan ruokaa orvoille ja vaatettamaan köyhiä. Kun paikkakuntaa kohtasi nälänhätä, hän antoi mieluummin ruokaa muille, jotka sitä kerjäsivät, kun söi sen itse. Kun epidemia alkoi nälänhädän jälkeen Juliania omistautui täysin sairaiden hoitoon.
Suuren perheen äiti
Vanhurskaalla Julianialla oli kuusi poikaa ja tytär. Kahden poikansa kuoleman jälkeen Juliania päätti vetäytyä luostariin, mutta hänen miehensä suostutteli hänet jäämään maailmaan ja kasvattamaan edelleen lapsiaan.
Hänen poikansa Kallistrat Osorin, joka myös kirjoitti Julianian elämäkerran, mukaan hänen äidistään tuli tämän jälkeen entistä vaativampi itseään kohtaan: hän tehosti paastoamistaan ja rukoustaan, nukkui enintään kaksi tuntia yöllä.
Köyhyys omana valintana
Miehensä kuoleman jälkeen Juliania jakoi osan hänen perinnöstään köyhille. Eläessään äärimmäisessä köyhyydessä, hän kuitenkin oli aina eloisa, sydämellinen ja kiitti kaikesta Herraa. Hän ohjasi ihmisiä tutustumaan pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän elämään ja ohjasi heitä Jumalanäidin luo kirkossa.
Kun pyhän Julianian elämä päättyi, hänet haudattiin miehensä rinnalle Pyhän Lazaruksen kirkkoon. Sinne haudattiin myös hänen tyttärensä, skeemanunna Theodosia. Pyhän Julianian reliikit paljastuivat vuonna 1614 ja niistä erittyi hyväntuoksuista mirhaa, josta monet saivat apua sairauksiinsa.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Juliania Lazarevolaista (Muromalaista) aina vuosittain hänen omana muistopäivänään tammikuun 2. päivänä. Muistopäivä on nykyisin jo merkitty suomalaiseen ortodoksiseen kalenteriin.
Tropari (4. Säv)
Vanhurskailla teoillasi sinä osoittauduit koko maailmalle/
Herran oikean palvelijan esikuvaksi./
Paastoten ja läpi öiden rukouksissa valvoen/
Sinä tulit Jumalan innoittamana evankeliumille kuuliaiseksi:/
Ruokkien nälkäisiä, huolehtien köyhistä, hoitaen sairaita ja vahvistaen heikkoja./
Nyt seisoessasi Herran, Kristuksen oikealla puolella,//
Oi pyhä Juliana, rukoile sielujemme puolesta.