Jumalanäiti Suloisesti suuteleva
Ortodoksi.netista
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on kokouksessaan elokuussa 2019 päättänyt Valamon luostarissa Heinävedellä sijaitsevan ihmeitätekevän ”Jumalanäiti suloisesti suuteleva” -ikonille uuden ortodoksisen muistopäivän tammikuun 11. päivälle.
Tämä ikoni, joka tunnetaan muualla maailmanssa myös nimellä Panagia Glykofilousa, on tullut pyhittäjä Antipa Valamolaisen mukana Laatokan Valamoon, jolle pyhittäjä lahjoitti tämän jo silloin 1800-luvulla ihmeitätekevänä ikonina tunnetun pyhäinkuvan. Ikoni tuotiin sitten aikanaan sotien jälkeen Heinävedelle siirtyneeseen Valamon luostariin.
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni on kirjoittanut ikonista artikkeleja eri julkaisuihin. Ikonimaalari-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa hän mainitseen tämän ikonin sijainneen Laatokan Valamossa pääkirkon pyhittäjäisille Sergei ja Herman Valamolaisille omistetussa alakirkossa.
Metropoliitta Arsenin mukaan tämä ikoni – joka on kalustoluetteloon merkitty nimellä ”Jumalanäiti suloisesti suuteleva” - ei muistuta Athoksen Filotheoun luostarissa olevaa samannimistä ihmeitätekevää ikonia, vaan enemmänkin se on sommittelultaan aivan kuin Jumalanäidin vladimirilainen ikoni, mutta toisin päin käännettynä (”Ihmeitätekevät ikonit Suomessa”, Ikonimaalari 2/2011).
Samassa artikkelissa metropoliitta kertoo pyhittäjä Antipan eläessä Athoksella sen tekemästä ihmeestä, jossa ikon pelasti Antipan erakkomajaa korjanneen ja äkisti koleraan sairastuneen papin, sekä papin ihmeellisestä pelastumisesta, kun Antipa laittoi ikonin tajuttomana ja kuoleman kourissa olevan papin rinnan päälle ja rukoili hänelle pelastusta ja paranemista, mikä sitten tapahtuikin.
Antipa siirtyi itse 1865 Athokselta Laatokan Valamoon, missä hän piti hyvää huolta aarteestaan ja päätti lahjoittaa ikonin kuolemansa jälkeen Valamon luostarille. Pyhittäjä Antipa kuolikin sitten muutamien vuosien päästä 61 vuoden ikäisenä 1882 ja hänet kanonisoitiin eli julistettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi Athoksella 1906.
Pyhittäjä Antipa Valamolaisen ikoni on päässyt tuon saman edellä mainitun Ikonimaalari-lehden nr. 2/2011 kanteen ja lehden kannesta on kuva ohessa.
Toisessa saman lehden artikkelissa Irma Stenström kertoo lyhyesti ”Jumalanäiti suloisesti suuteleva” -ikonin kuvatyypistä. Hän sanoo sen syntyneen 1400-luvulla kreetalaisissa ikonimaalaustyöpajoissa, joiden tekemissä ikoneissa tämä siellä Glykofilousa -tyypin ikonina tunnettu kuva edelleen ilmenee. Stenströmin mukaan ikonissa ei alkuaan ollut kärsimysvälineitä käsissään pitäviä enkeleitä, jotka sittemmin ilmestyivät ikoniin ja ikoni alkoi muuttua toisen tyypin ikoniksi, nimttäin ”Kärsimyksen Jumalanäidin” -ikoniksi. Samalla lapsen pään asento muuttui oikealle yläviistoon (”Kärsimyksen Jumalanäiti”, Ikonimaalari 2/2008).
Ortodoksi.net
20.8.2019
Tropari, 4. sävelmä:
Pyhittäjä Antipan löytämää kuvaasi oi Puhtain, / me kunnioitamme ja Sinusta syntyneen Poikasi jumalallista voimaa ylistämme. / Rukoile oi Taivaan Valtiatar varjelusta ja pelastusta kaikille, // jotka Sinun pyhää kuvaasi kunnioittavat.
Kontakki, 3. sävelmä:
Jumalansynnyttäjä Neitsyt kutsuu meitä / rukouksin kunnioittamaan pyhää ikoniansa. / Niin kuin pyhittäjä Antipalle, / suo sen tuoda meillekin // hengellistä apua ja lohtua oi Puhtain Neitsyt.