Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin esiintuominen

Kristus Kunnian Kuningas
Kuva Ortodoksi.net

Kaikkialla ortodoksisissa kirkoissa vietetään elokuun 1. päivänä kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin esiintuomisen juhlaa. Juhlalla lienee kaksikin erilaista selitystä, johon sitten aikojen saatossa on tullut lisää uusia piirteitä eri paikalliskirkoissa.

Erään tiedon mukaan 12. vuosisadalla määrättiin juhlan viettämisestä muistona sekä Rostovin ja Suzdalin ruhtinaan ja ensimmäisen Vladimirin suurruhtinaan Andrei I Bogoljubskin (hallitsi 1168-1175) että Bysantin keisari Manuel I Komnenosin (1143-1180) samaan aikaan näkemän näyn vuoksi. Näyssä bulgarialaisia vastaan sotinut Andrei ja saraseeneja vastaan sotinut Manuel näkivät, kun joukot kantoivat Kristuksen ja Jumalanäidin ikoneja ja pyhää ristiä ja yhtäkkiä ihmeellinen valo valaisi kuvat ja rististä lähtevä valo koko sotajoukon. Näyn rohkaisemina sotapäälliköt hyökkäsivät ja saivat voiton vihollisistaan.

Toisen tiedon eli kreikkalaisen vuoden 1897 Horologionin mukaan juhlaa selitetään näin:

"Elokuussa ilmenevien erilaisten sairauksien vuoksi oli tapana ennen muinoin kantaa kunniallista Ristiä läpi Konstantinopolin katujen ja kujien pyhittääkseen kaupunki ja vapauttaakseen se taudeista. Juhlan aattona, 31. päivä heinäkuuta, Risti otettiin keisarillisesta aarrekammiosta ja asetettiin Hagia Sofia -kirkon alttarin yläpuolelle. Tästä juhlasta aina Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaan saakka he kantoivat Ristiä läpi koko kaupungin ristisaatossa tarjoten ihmisille mahdollisuuden kunnioittaa Ristiä. Tämä siis on kunniallisen Ristin esiintuominen."

Venäjän kirkossa tähän juhlaan yhdistettiin myös venäläisten kastamisen muisto, elokuun 1. päivänä vuonna 988. Eräissä jumalanpalvelusten ohjeiden selityksissä, jotka oli koottu vuonna 1627 Moskovan patriarkka Filaretin määräyksestä, juhlan selityksessä mainitaan seuraavaa:

"Kunniallisen Ristin esiintuomisen päivänä kirkossa on ristisaatto vedenpyhittämiseksi ja kansan valistamiseksi kaikkialla kaupungeissa ja eri paikkakunnilla."

Tieto venäläisten kastamispäivästä on säilynyt 16. vuosisadan kronikoissa:

"Suurruhtinas Vladimir Kiovalaisen (muistopv. 15.7.) kaste oli elokuun 1. päivä."

Nykykäytännössä Venäjän kirkossa suoritetaan ko. päivänä pieni vedenpyhitys joko ennen tai jälkeen liturgian. Veden siunaamisen vuoksi tätä Vapahtajan ensimmäistä juhlaa elokuussa kutsutaan jossain päin ortodoksista maailmaa joskus "Veden Vapahtajaksi". Samassa juhlassa saatetaan siunata myös uusi hunajasato ja siksi juhlalle on annettu jossain päin myös nimitys "Hunajan Vapahtaja".

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 1.säv.

Pelasta, Herra, Sinun kansasi | ja siunaa Sinun perintöäsi. | Anna seurakunnallesi voitto vihollisista || ja suojele ristilläsi Sinun valtakuntaasi.

Kontakki, 4.säv.

Oi Kristus Jumala, | joka vapaasta tahdostasi nousit ristille, | anna laupeutesi lahjoja nimeäsi kantavalle kansallesi. | Ilahduta voimallasi sen hallitusta suomalla sille avuksi rauhan aseen || lannistumattoman voiton merkin.

Kirjallisuutta

• Kirkkovuoden pyhät II
  • Pyhän Ristin esiintuominen s. 1080