Menas Egyptiläinen

Pyhä Menas Egyptiläinen,
muistopäivä 11.11.
Kuva © Pyykkönen

Pyhä Menas Egyptiläinen koptilaisessa ikonissa
Kuva Wikipedia

Pyhä marttyyri Menas Egyptiläinen (tunnetaan myös nimillä Mina, Minas, Mena, Menna, Mennas, joskus myös nimellä Menas Sotilas) oli alkuaan egyptiläinen ja hän palveli Rooman armeijassa Koyaeionin alueella Fryykiassa (nykyisessä Turkissa) kenturio (sadanpäämies) Firmilianin alaisuudessa keisarien Gaius Aurelius Valerius Diocletianuksen (hallitsi 284-305) ja hänen hallitsijakumppaninsa Marcus Aurelius Valerius Maximianuksen (286-305) aikana. Hän oli syntynyt Egyptissä Memfisin lähistöllä olevassa Niceousin (Nakijos/Nikiu) kaupungissa kristittyyn perheeseen joskus 200-luvun puolivälin tienoilla, mahdollisesti vuonna 285. Hän on erittäin tunnettu pyhä Egyptissä, jossa hänet tunnetaan alkuperäisellä nimellään Mina. Minas (Menas) on nimen kreikkalainen muoto.

Armeijasta askeetiksi

Kun keisarit aloittivat historian ankarimmat kristittyjen vainot, pyhä Menas kieltäytyi palvelemasta näitä keisareita. Hän riisui sotilaan arvomerkit ja muut tunnukset pois yltänsä, pakeni armeijasta ja vetäytyi vuorelle elämään askeettista elämää paastoten ja rukoillen.

Kerran hän saapui erääseen kaupunkiin, kun siellä vietettiin pakanallista juhlaa. Juhlan huipentumishetkellä Menas meni paikalle ja kovalla äänellä alkoi julistaa evankeliumia ja saarnata Kristuksesta, maailman pelastajasta. Hän huusi kansalle:

”Tietäkää, että Kristus on ainoa todellinen Jumala. Ne, mitä te palvotte, ovat pelkkiä hengettömiä puunpalasia!”

Marttyyrikuolema

Kansa suuttui, kävi hänen kimppuunsa ja lopulta hänet vietiin prefekti (kuvernööri) Pyrrhuksen eteen, missä hän myös tunnusti uskonsa ja kertoi samalla, että oli ollut aikaisemmin jumalaton. Prefekti suuttui tästä ja pidätti Menaksen sekä määräsi kansaa huvittaakseen hänet kidutettavaksi.

Pyrrhus lupasi kuitenkin vapauttaa Menaksen, jos tämä suostuisi palvelemaan epäjumalia ja uhraisi heille uhrin. Menas kieltäytyi ja hän joutui kidutettavaksi ja lopulta mestattavaksi. Tämä tapahtui vuonna 304.

Reliikit

Kristityt keräsivät marttyyrin reliikit yön aikana ja kätkivät ne vainon loppumiseen saakka Bummaan Libyan autiomaan reunamille. Paikka tunnetaan yhä kreikkalaisella nimellä Minapoliksena (arabiaksi: Karm Abu Mina). Myöhemmin arabien valloitettua Egyptin reliikit vietiin 600-luvulla Egyptiin ensin Kairoon ja myöhemmin ne sijoitettiin pyhälle Menakselle omistettuun kirkkoon, Pyhän Minan luostariin Aleksandrian lounaispuolelle.

Pyhä sai armon Jumalalta tehdä ihmeitä ja auttaa apua tarvitsevia vielä kuolemansa jälkeenkin. Pyhän Menaksen reliikkien äärellä on tapahtunut paljon parantumisihmeitä ja niiden avulla on karkotettu demoneja ihmisistä. Häntä pidetään myös ihmisten suojelijana etenkin sodan aikoina. Ihmiset rukoilevat myös hänen reliikkiensä äärellä, kun he ovat kadottaneet jotain, jonka he haluaisivat löytää.

Menaksen muisto

Pyhää Menasta muistellaan ortodoksisessa kirkossa vuosittain aina marraskuun 11. päivänä yhdessä marttyyrien Viktorin ja Stefanidan kanssa, jotka ovat jo 100-luvulla eläneitä marttyyrejä. Aleksandrian koptilaisortodoksisessa kirkossa pyhää Menasta muistellaan myös marraskuun 24. päivänä.

Ihmetekoja uudella ajallakin

Pyhää Menasta kunnioitetaan Egyptissä yhtenä suurimmista ja suosituimmista pyhistä ja hänen ihmeteoistaan on kertomuksia useilta vuosisadoilta muun muassa vuodelta 1826, kun hän ilmestyi Kreetalla Heraklionissa muslimeille ja kristityille, joilla oli tulehtuneet välit itsenäisyystaistelujen vuoksi. Pyhä Menas ilmestyi kristittyjä tappamaan tulleille muslimeille ratsumiehen hahmossa miekka kädessä ja muslimit pakenivat paniikissa.

Toinen uudelle ajalle sattuva ihmeteko ajoittuu toisen maailmansodan aikaan, kun kenraali Rommelin johtamat saksalaiset panssarijoukot vyöryivät kohti El-Alameinia, joka oli saanut nimensä paikalla sijainneen pyhän Menaksen kirkon mukaan, ja jossa joukko liittoutuneita mukana suuri määrä kreikkalaisia odotti ylivoimaista vihollistaan. Kerrotaan, että pyhä Menas meni kamelilla ratsastaen saksalaisten leiriin ja aiheutti heille rohkeuden menettämisen ja häviön taistelussa, joka tapahtui vuonna 1942. Näiden tapahtumien jälkeen pyhän Menaksen kunnioittaminen on kasvanut suuriin mittoihin Egyptissä ja ihmeiden tapahtumapaikoille on noussut kirkkoja ja luostareita. Joissain ikoneissa pyhä Menas kuvataankin näiden tapahtumien vuoksi kahden kamelin kanssa ja häntä kunnioitetaan erikoisesti kamelikaravaanien ja kamelilla liikkuvien suojelijana.